Maaseutututkijatapaaminen 2024

Työryhmät ja esitykset

Tulostettava listaus: työryhmäesitykset, pdf, 3 sivua >>>

Tulostettava ohjelma ja työryhmien huoneluettelo, pdf, 2 s. >>>

Abstraktikirja, työryhmien esitykset ym., pdf 78 sivua >>>

Abstraktikirja, työryhmien esitykset ym., 2 sivua vierekkäin, pdf 40 sivua >>>

Abstraktikirja julkaistaan vain tässä netissä, sitä ei paineta.

Muutoksia ja korjauksia abstraktikirjaan:

Ohjelma: Suomen Kylät ry:n puheenvuoron torstaina esittää maallemuuton asiantuntija Johanna  Niilivuo eikä puheenjohtaja Arto Pirttilahti, jolle tuli esti.

Työryhmä 4: Hanna Guttormin esitys jää pois.

Työryhmä 5, sivut 41-43: työryhmän 3 viimeistä esitystä on sessiossa III (to) eikä II.

Esityksiin ja etukäteen julkistettaviin abstrakteihin liittyvät ohjeet ovat tässä: https://www.mua.fi/2024/04/19/esityksia-tyoryhmiin/

Tapaamisessa ryhmien välillä saa siirtyä vapaasti ja yksi ryhmä sijoittuu yhdelle, kahdelle tai kolmelle sessiolle (á puolitoista tuntia) riippuen ryhmän alustusten määrästä. Ryhmän vetäjä voi rajoittaa esitysten keston esimerkiksi 15 tai 20 minuuttiin, niin että jää aikaa keskustelulle.

Ryhmien määrä ja järjestys on korjattu 20.6. Tätä numerointia käytetään tapaamisessa (ryhmät otsikon mukaan aakkosjärjestyksessä)

1 Ajassa ja tilassa muuttuva maaseudun arki

Arki käsitteenä ymmärretään ihmisten toimintaa määrittävänä tilallisena ja ajallisena toimintaympäristönä, jossa keskeistä on rutiinin mukaisten toimintojen toistettavuus ja ennakoitavuus. Vaikka arjen paikaksi usein määrittyy koti, ei arki ole yhteiskunnallista rakenteista irrallista toimintaa. Yhteiskunnalliset rakenteet kehystävät niin kotona tapahtuvaa hoivaa kuin rajayhteistyötä, joka ammatin tai harrastusten kautta voi muuttua niin rutinoituneeksi ja toisteiseksi, että siitä tulee osa toimijoiden arkea. Turvallisen arjen toistettavia toimintoja ovat niin kodin viikkosiivous, kaupassa ja työssä käyminen kuin vuosittain toistuvat ja vuoden kiertoon liittyvät arjen uusintamisen rutiinit (keväiset pihatyöt, syksyiset sienten ja marjojen keruu). (Ks. esim. Jokinen 2005; Felski 2000; Assmuth ym. 2021). Rita Felskin (2000) sanoin arki tapahtuu ajassa ja tilassa niin itsestään selvänä, että tekemiseen ei tarvitse kiinnittää huomiota. Mutta arki voi myös mennä rikki, tekemisen paikka ja tavanomaisuus voivat kriisiytyä. 

Koska arki on paikkaan sidottua, niin erilaiset paikat rakentavat ja kehystävät arkea eri tavoin. Maaseudun ja kaupungin arki on yhtäläinen mutta erilainen. Maaseudulla mukaan tulevat pitkät välimatkat, energiansaantiin liittyvät vaikeudet ja sisäänkirjoitettuna oletus, että maaseudun asukkaat ovat ikään kuin tottuneita ja velvollisia hoitamaan kriisinsä itse, koska ovat valinneet asua maaseudulla. Maaseudulla kriisin aiheuttajia voi olla monia: lapsen lähikoulu voi siirtyä omalta kylältä kuntakeskukseen, itäsuomalaiseen ylirajaiseen elämään tottunut ihminen voi joutua rakentamaan arjen hoivasuhteensa uudelleen, jos rajanylityskäytännöt muuttuvat äkisti, paikallisen elinkeinonharjoittajan arki voi rikkoutua, kun rajan yli matkustaminen kielletään, ihminen voi menettää työnsä tai arjen uhkaksi voi nousta kaivoshanke tai jokin muu yllättävä tekijä. Tässä työryhmässä pyritään tavoittamaan ihmisten kokemusta arjen kriisiytymisestä maaseudulla. Työryhmään ovat tervetulleita esitykset niin historiallisesta kuin nykyajan näkökulmasta. Teemat voivat vaihdella rajatutkimuksesta kyläkouluihin, hautausmaista ristiäiskulttuuriin tai kaivosvarauksista petopolitiikkaan ja kimppakyyteihin. Keskeistä on, että esityksissä on arkea ja arjen toimintoja maaseudulla.

Lähteet:
Assmuth, Laura, Haverinen, Ville-Samuli, Prokkola, Eeva-Kaisa, Pöllänen, Pirjo, Rannikko, Anni & Sotkasiira, Tiina (toim.) (2021). Muuttoliikkeet ja arjen turvallisuus. Suomalainen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Felski, Rita (2000). The invention of everyday life. – New Formations 39 (1999–2000), 15–31.
Jokinen, Eeva (2005). Aikuisten arki. Gaudeamus, Helsinki. 

Työryhmän vetäjät:
Ismo Björn, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, ismo.bjorn@uef.fi
Alina Kuusisto, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, alina.kuusisto@uef.fi
Kari Korolainen, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, kari.korolainen@uef.fi
Pirjo Pöllänen, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, pirjo.pollanen@uef.fi

Esitykset:

Työryhmäsessio I, ke 15.00–16.30

Kiurujokikabinetti (30 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen ravintolasta

Energian ja liikenteen muuttunut arki

Heli Siirilä, Vaasan yliopisto, heli.siirila@uwasa.fi
Jenni Vestinen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Rajat ylittävän yhteistyön arkea 1990- ja 2000-luvuilla

Alina Kuusisto, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, alina.kuusisto@uef.fi

Pelastaako lammas maaseutuarjen

Kirsi Vertainen, Turun yliopisto, kmvert@utu.fi

Maaseutu, arki ja sarjakuva – Mikä ei kuulu joukkoon?

Kari Korolainen, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, kari.korolainen@uef.fi

Työryhmäsessio II, ke 16.40–18.10

Kiurujokikabinetti (30 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen ravintolasta

Lesbo kylässä. Sateenkaareva tila maaseudun valtageometrioissa

Anni Rannikko, Itä-Suomen yliopisto, anni.rannikko@uef.fi

Entisten kyläkoulujen oppilaiden tarinoita Itä-Suomesta vuosilta 1980–2010

Niina Parkkonen, Jyväskylän yliopisto, niina.e.parkkonen@student.jyu.fi

Kyläkoulu muuttuvan maaseudun kohtaamispaikkana

Susanna Leppähaara, Turun yliopisto, susanna.m.leppahaara@utu.fi

Maaseudun hautausmaan sukupuolitapainen arki

Ismo Björn, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, ismo.bjorn@uef.fi
Pirjo Pöllänen, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

2 Aluetaloudet kriisien maailmassa

Maaseutujen kohtaamat kriisit ja muut olennaiset muutokset johtavat myös aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Aluetaloudet ovat kokeneet monia voimakkaita muutoksia toimintaympäristöissään, jotka ovat vaikuttaneet esimerkiksi alueiden toimialarakenteeseen, työllisyyskehitykseen, tulonjakoon tai vetovoimaan. Aluetaloudet kohtaavat kriisejä jatkossakin, esimerkiksi kun ilmasto, turvallisuustilanne ja väestörakenne muuttuvat.

Työryhmässä käsitellään erilaisten kriisien vaikutuksia aluetalouksiin monista eri näkökulmista. Millä tavoilla ja kuinka voimakkaasti erilaiset kriisit vaikuttavat aluetalouksiin? Miten muutoksiin sopeutuminen näkyy aluetalouksissa? Miten alueiden resilienssiä voidaan vahvistaa? Miten alueet voivat tukea toisiaan kriiseihin sopeutumisessa? Millä edellytyksillä sopeutuminen voi tapahtua alueellisesti kestävästi? Millä menetelmillä ja lähestymistavoilla kriisien aluetaloudellisia vaikutuksia voidaan tarkastella?

Työryhmään toivotaan esityksiä, jotka käsittelevät esimerkiksi päättyneissä tai käynnissä olevissa tutkimus- tai kehittämishankkeissa toteutettuja aluetaloustarkasteluja. Esitykset voivat käsitellä laaja-alaisesti maaseutualueiden toimintaympäristöissä tapahtuvien tai niihin heijastuvien muutosten vaikutuksia aluetalouksiin.

Työryhmän vetäjät:
Susanna Kujala, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, susanna.kujala@helsinki.fi,
Outi Hakala, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, outi.hakala@helsinki.fi

Työryhmäsessio III, to 8.30-10

Kiurujoki kabinetti (30 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen ravintolasta

Cultivating Rural Cultural Resourcefulness through Social Innovations: A Case Study of Higashikawa, Japan

Ryo Umeda, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, ryo.umeda@helsinki.fi
Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Toni Ryynänen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Monipaikkaisuuden monet kasvot

Pasi Saukkonen, Itä-Suomen yliopisto, Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, pasi.saukkonen@uef.fi
Kati Pitkänen, Suomen ympäristökeskus
Mari Kattilakoski, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Itäisen Suomen metsäteollisuusyritysten sopeutuminen kriiseihin

Maija Halonen, Itä-Suomen yliopisto, maija.halonen@uef.fi

Kriisien ja muiden muutosten aluetaloudellisista vaikutuksista tarvitaan tietoa päätöksenteon tueksi

Susanna Kujala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, susanna.kujala@helsinki.fi
Outi Hakala Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

3 Huolet ja huolenpito kriisiaikojen maaseudulla

Maaseutu on usein nähty yhteisöllisenä ja turvallisena paikkana, mutta maaseudun asukkaiden elämään voi liittyä myös monenlaisia huolia. Viime vuosien kriisit, kuten koronapandemia, Ukrainan sota ja ilmastokriisi, vaikuttavat elämään myös maaseudulla. Samalla pitkäaikaisempiakin ongelmia on yhä ratkaisematta, kuten vähenevän ja ikääntyvän väestön, puuttuvien työpaikkojen ja katoavien palveluiden kysymykset. Yhteiskunnalliset ja paikalliset muutokset sekä niihin liittyvät pelot voivat heijastua maaseudulla asuvien elämään esimerkiksi monenlaisina arkeen ja turvallisuuteen liittyvinä huolina. Toisaalta maaseudulta voi löytyä huolenpitoa, joka saattaa jäädä huolipuheessa piiloon.

Työryhmässä käsitellään maaseudulla elämiseen liittyviä huolia, huolenpitoa ja turvallisuutta. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja: Millaisia huolia maaseudulla elävät kokevat? Miten ajankohtaiset kriisit näkyvät maaseudulla? Millaiset asiat edistävät turvallisuutta ja huolenpitoa? Miten maaseudulla asuvien huoliin on vastattu tai voitaisiin vastata? Kutsumme työryhmään esityksiä, jotka käsittelevät huolen ja huolenpidon kysymyksiä maaseudulla monenlaisista näkökulmista. Työryhmän järjestää Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen konsortiohanke HUOMA eli Huolen ja huolenpidon maaseutu.

Työryhmän vetäjät:
Verna Helle, verna.a.e.helle@jyu.fi
Katariina Kotila,
Hanna-Mari Ikonen
Maarit Sireni, maarit.sireni@uef.fi

Työryhmäsessio III, to 8.30-10.00

Studio/liikuntasali (50 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen aulasta

Maahanmuuttajien kuulumisen kokemuksia rakentaa koko paikallisyhteisö

Marja Enbuska, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, marja.enbuska@helsinki.fi

Maaseutu turvallisuuden ja turvattomuuden ristiriitaisena tilana

Maarit Sireni, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, maarit.sireni@uef.fi
Katariina Kotila, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Maalla paossa: ukrainalaisten huolet ja kielet uudessa asuinympäristössä

Marja Enbuska, Jyväskylän yliopisto, marja.l.enbuska@jyu.fi
Minna Suni, Jyväskylän yliopisto

Pienituloisuus ja arkielämän huolet 2000-luvun maaseudulla

Verna Helle, Jyväskylän yliopisto, verna.a.e.helle@jyu.fi

4 Koskettava tieto? Etnografioita maalla ja maalta

Voiko maaseutua koskeva tieto koskettaa? Kuinka uskottavaa on koskettava tieto? Kun etnografinen tutkimusote pohjaa kehollisuuteen, paikallisuuteen ja läsnäoloon, niin tilastollisin menetelmin tai kyselytutkimuksen keinoin tuotettu tieto mielletään usein objektiiviseksi ja tutkijasta riippumattomaksi. Samalla tällainen tieto saattaa kuitenkin jäädä etäiseksi ilman kokemuksellista kosketuspintaa maaseudun asukkaiden kohtaamiin kriiseihin.

Kuinka kestävyyskriisejä ja maaseudun toimeentulon kysymyksiä ratkaistaan, jos joku tapa tuottaa tietoa, tutkia tai tulkita maaseutuja jää kätköön? Jotkut ongelmat ja kysymykset saattavat jäädä tutkimukselta piiloon, jos maaseutututkimuksen metodologinen repertuaari on kapea tai jos tiettyjä menetelmiä painotetaan ylitse toisten. Usein kaivataan lisää tietoa maaseudun moninaisista ilmiöistä, mutta harvemmin pohditaan miten tämä tieto on saatu aikaiseksi tai mistä se on peräisin. Tiedon tuottamisen tiimellyksessä tutkija voi itsekin joutua todistamaan tai kokemaan kriisejä osana kenttätöitään tai henkilökohtaisessa elämässään. Samalla tutkijalle voi avautua kriisien ja maaseutuelon moninaisuus. 

Tässä työryhmässä haluamme pohtia, miksi etnografiset menetelmät ovat tärkeitä maaseutututkimuksessa. Pohdimme yhdessä millaisia uusia näkökulmia kehollisen ja koskettavan tiedon avulla voi avautua maaseutuun ja sitä kohtaaviin kestävyys- ja toimeentulokriiseihin. Millaisia haasteita kehollisen ja koskettavan tiedon tutkija saattaa kohdata? Mitä koskettavasta tiedosta voi seurata tutkijalle, tutkittaville tai yhteiskunnalle laajemmin?

Työryhmän vetäjät:
Galina Kallio, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto galina.kallio@helsinki.fi 
Eeva Uusitalo, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto eeva.uusitalo@helsinki.fi 
Toni Ruuska, Helsingin yliopisto toni.ruuska@helsinki.fi

Työryhmäsessio I, ke 15.00–16.30

Kirjastokabinetti (24 hlöä), päärakennuksen
toinen kerros

 Huom.! Abstraktikirjassa oleva Hanna Guttormin esitys jää pois.

Etnografisia Muistiinpanoja Maan Tajun Ääreltä

Galina Kallio, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, galina.kallio@helsinki.fi

Kosketus maahan: viljelijöiden ja koulupuutarhureiden kehollisen kognition heijastumia kestävyystoimijuudessa

Sirpa Kortelainen, Jyväskylän yliopisto, sirpa.a.kortelainen@jyu.fi

(Auto)etnografiaa ja osallistuvaa tutkimista maassa ja maalla

Toni Ruuska, Helsingin yliopisto, toni.ruuska@helsinki.fi

Työryhmäsessio II, ke 16.40–18.10

Kirjastokabinetti (24 hlöä), päärakennuksen
toinen kerros

Maaseutuyrittäjyys ja tarinallistaminen: koskettavan tiedon voima

Inna Kopoteva, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti,
inna.kopoteva@helsinki.fi

”Kansalaistieteen” kysymyksiä

Uskali Mäki, Helsingin yliopisto, uskali.maki@helsinki.fi

5 Maaseudun palvelut ja osallisuus – muutos ja tulevaisuus

Maaseudun palveluverkossa tapahtuneet ja tapahtumassa olevat muutokset heijastelevat hyvinvointivaltion tilaa, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen uusia tapoja kuin myös kansalaisyhteiskunnan muuttuvaa roolia. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kouluverkkoa koskevat suunnitelmat ovat kiihdyttäneet keskustelua lähipalvelujen määrittelytarpeesta sekä lyhyen ja pitkän aikavälin maaseutuvaikutusten arvioinnista. Samaan aikaan palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta tukeakseen julkinen sektori kehittää digitaalisia ja liikkuvia palveluja.

Palvelurakenteiden muutokseen, yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tulevaisuuteen liittyvät olennaisesti osallisuuden ja kansalaistoiminnan kysymykset – miten maaseudun asukkaiden ääni kuuluu ja millaiseksi kansalaisjärjestöjen, yhdistysten ja muiden paikallistoimijoiden rooli muotoutuu kuntien ja hyvinvointialueiden muuttuvissa rakenteissa.

Työryhmäesityksiä toivotaan mm. seuraavista näkökulmista:

• Maaseudun julkisten ja yksityisten palvelujen tila ja tulevaisuuden näkymät
• Digitaalisten palvelujen kehittyminen, digiosallisuus ja digisyrjäytyminen
• Maaseudun liikkuvat palvelut
• Maaseudun yhteisötalouden tila ja kehityssuunnat
• Koettu osallisuus ja osallisuutta tukevat rakenteet, käytännöt ja menetelmät
• Järjestöjen ja yhdistysten (muuttuva) rooli kunnissa ja hyvinvointialueilla
• Maaseutuvaikutusten arviointi palveluverkkomuutoksissa

Työryhmään toivotaan sekä tutkijoiden että kehittäjien esityksiä palvelujen ja osallisuuden tilasta ja tulevaisuuden näkymistä maaseudulla sekä konkreettisia esimerkkejä palveluja ja osallisuutta vahvistavista ratkaisumalleista.

Työryhmän vetäjät
Mari Kattilakoski, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, mari.kattilakoski@uef.fi
Seija Korhonen, yhteisökehittäjä, Kehittämisyhdistys Mansikka ry, seija.korhonen@mansikkary.fi

Työryhmäsessio II, ke 16.40–18.10

Savusaunan tupa (30 hlöä), päärakennuksen
vieressä joen rannalla erillinen rakennus

Mikä aktivoi kylän? Yhteistoiminnan edellytykset Kemijärven Tapionniemessä

Päivi Oinas, Turun yliopisto, paivi.oinas@utu.fi
Heli Ilola, Kemijärvi

Maaseuturakkaus yhteisöllisyyden ytimessä – yhteisöjen rakentuminen osallistumisen kautta

Veera Juntunen, Oulun yliopisto, veera.em.juntunen@oulu.fi

Digisyrjäytyminen maaseudun näkökulmasta: tutkimustuloksia ja käytännön näkökulmia

Niina Rantamäki, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, niina.j.rantamaki@jyu.fi
Mari Kattilakoski, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Palveluiden saavutettavuus maaseudulla

Jenni Vestinen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, jenni.vestinen@vtt.fi
Heli Siirilä, Vaasan yliopisto

Työryhmäsessio III, to 8.30-10

Savusaunan tupa (30 hlöä), päärakennuksen
vieressä joen rannalla erillinen rakennus

Liikenteen maaseutuvaikutusten arviointiin väline

Heli Siirilä, Vaasan yliopisto, heli.siirila@uwasa.fi

Rautalammin kunnan vuokra-asumisen kehittäminen

Merja Koivula-Laukka                , Rautalammin kunta, merja.koivula-laukka@rautalampi.fi
Anu Sepponen, Rautalammin kunta

Maaseudun matkailupalveluiden saavutettavuus digitalisaatiota hyödyntäen

Jenni Vestinen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, jenni.vestinen@vtt.fi
Olli Pihlajamaa, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

6 Maaseudun ratkaisuja vihreään siirtymään

Ilmastonmuutos, kiristyvät päästövähennystavoitteet sekä geopoliittiset jännitteet vaativat nopean siirtymän uusiutuviin energianlähteisiin. Globaalien muutosten pyörteissä vihreä siirtymä tarjoaa uudenlaisen kasvustrategian maaseudun alueille. Uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, rakentaminen vaikuttaa erityisesti sellaisilla syrjäisemmillä seuduilla Itä- ja Pohjois-Suomessa, joissa on harva asutus, hyvä tuulisuus ja kattava kantaverkko. Vihreän siirtymän hankkeilla saattaa olla yksittäisissä kunnissa hyvin merkittäviä talous- ja työllisyysvaikutuksia, etenkin jos energiaa voidaan hyödyntää ja jatkojalostaa paikallisesti mahdollisimman korkean lisäarvon tuotteiksi. Keskustelu vihreästä siirtymästä on kuitenkin usein hyvin teknologiakeskeistä. Sen rinnalle tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista pohdintaa siitä, miten varmistaa maaseudun elinvoimaisuus ja resilienssi sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla tulevaisuudessa.  Maaseudun asukkailla ja yhteisöillä on merkittävä rooli tässä pohdinnassa, ja heidän näkemystensä sekä tiedon hyödyntäminen on ensisijaista siirtymän onnistumisessa. Myös siirtymän oikeudenmukaisuus edellyttää yhteisöiden tiivistä osallistumista vihreää siirtymää koskeviin päätöksenteon prosesseihin.

Tässä työryhmässä pohdimme miten tukea maaseudun asukkaiden roolia uusien sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien toimintatapojen synnyttämisessä sekä tunnistamisessa. Pohdimme esim. miten voisimme aktivoida yhteisötaitoja sekä yhteisöiden hiljaista tietoa?  Entä mitä oppeja maaseudun yhteisöillä on uusiutuvan energian uudenlaisten yhteisöiden luomisessa?

Työryhmässämme:

• tarkastellaan miten vihreän siirtymän investoinnit ja kehitys tuovat maaseudulle elinvoimaa
• pohditaan vihreän siirtymän vaikutuksia maaseudun asukkaiden elämään sekä eri elinkeinoihin
• kartoitetaan uusia (myös kokeellisia kuten kävelyhaastattelut tai videomenetelmät) tapoja tutkia asukkaiden paikkasidonnaisia arvoja sekä käsityksiä muutoksista
• etsitään ratkaisuja paikallisten osallisuuden lisäämiseksi vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa sekä ympäristöpäätöksenteossa yleisesti
• etsitään uusia keinoja uusiutuvan energian rakentamisen yhteisvaikutusten arviointiin
• pohditaan uusia tarvittavia yhteisötaitoja tulevaisuuden muutoksiin sopeuduttaessa

Vetäjä:
Tuuli Parviainen, tutkijatohtori, Ylä- ja Itä-Kainuun vihreän siirtymän osaamiskeskus-hanke, Past present sustainability (PAES)- tutkimusryhmä, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta,Helsingin yliopisto
tuuli.parviainen@helsinki.fi

Esitykset:

Työryhmäsessio I, ke 15.00–16.30

Runni kabinetti (42 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen ravintolasta

Mikroyritysten rooli vihreässä siirtymässä harvaan asutulla seudulla: sosiaalisen kestävyyden näkökulma

Santeri Halonen, Oulun yliopisto , santeri.halonen@oulu.fi

Luovatko biokaasulaitokset maaseudulle uuttaa liiketoimintaa?

Ulla Lehtinen, Oulun yliopisto, Kerttu Saalasti Instituutti, ulla.lehtinen@oulu.fi

Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri pyrkii ennakoimaan muutoksia ja varautumaan niihin aluetasolla                                     

Anne Matilainen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, anne.matilainen@helsinki.fi

Työryhmäsessio II, ke 16.40–18.10

Runni kabinetti (42 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen ravintolasta

Tuulivoiman paikallinen hyväksyttävyys Kainuussa: tulevaisuuden vihreän siirtymän visioita rakentamassa

Tuuli Parviainen, Helsingin yliopisto, tuuli.parviainen@helsinki.fi

Hiilineutraalit, oikeudenmukaiset ja kokonaiskestävät energiayhteisöt Etelä-Pohjanmaalla

Outi Hakala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, outi.hakala@helsinki.fi
Susanna Kujala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Taneli Vaskelainen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

7 Maaseutualueet, maailmanpolitiikka ja liikkuvuus – Eilen, tänään ja huomenna 

Maaseutu ja maaseutualueet ovat aina olleet sidoksissa ylialueellisiin muutoksiin. Jo esihistoriassa suomalainen maaseutu asukkaineen oli osa laajempaa kansainvälistä verkostoa. Ajatukset, ihmiset ja tavarat liikkuivat Pohjolan, muun Euroopan ja arktisen alueen sisällä. Teknologian kehityttyä vaikutukset kohdataan nykyään entistä nopeammin. Taloudelliset, kulttuuriset ja maailmanpoliittiset virtaukset vaikuttavat globaalisti, mutta eivät kaikkialla samalla tavalla ja samassa tahdissa.

Paikalliset ja alueelliset rakenteet, kehityskaaret ja äkilliset muutokset ovat usein reaktioita kansainvälisiin tapahtumiin. Se, mikä näyttää maaseutupolitiikalta ja maaseudun kehittämiseltä, voikin olla pohjimmiltaan ulko-, turvallisuus- tai ulkomaankauppapoliittisten vaikutteiden motivoimaa. Tapahtumat naapurimaissa tai jopa maailman toisella puolella vaikuttavat maaseudun asukkaisiin, yrityksiin, kulttuuriin ja valtiolliseen ohjaukseen. Sotilaallisten jännitteiden kasvaminen maailmanjärjestelmän tasolla näkyy vaikutuksina myös suomalaisella maaseudulla, esimerkiksi juuri nyt itärajan sulkeuduttua ja kaupankäynnin tyrehdyttyä.

Kansainväliset suhdanteet ja kiinnittyminen kansainväliseen vaihtoon vaikuttavat työhön ja toimeentuloon syrjäisilläkin maaseutualueilla. Ne ulottavat vaikutuksensa myös luontoon ja maisemiin. Tästä ovat vahvoja esimerkkejä hyvässä ja pahassa niin metsä- ja kaivosteollisuus kuin vaikkapa neuvostokaupan aikainen tevanake-teollisuus.

Maailmanpolitiikka vaikuttaa myös ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen alueiden välillä, ja toisin päin: liikkuvuus synnyttää ilmiöitä, jotka vaikuttavat kansainväliseen politiikkaan.

Työryhmä kokoaa kansainvälisen politiikan, liikkuvuuden ja alueiden ajallisuuden päivien yleisen teeman kehyksessä (maaseutu kriisien maailmassa).  Tarkastelu voi olla myös globaali – tällöin jonkinlainen vertailu Suomea lähellä oleviin ilmiöihin, tapahtumiin tai alueisiin olisi suotavaa. Etusijalla ovat alkuperäislähteisiin nojaavat esitelmät, mutta pois ei suljeta myöskään kirjallisuuteen pohjautuvia tai heuristisia puheenvuoroja.

Työryhmä toteutetaan yhteistyössä Kansainvälisen aluehistorian järjestön (International Society for Regional History, ISRH, https://isrh.org/) kanssa.

Työryhmän vetäjät
Sulevi Riukulehto, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, sulevi.riukulehto@helsinki.fi
Aapo Jumppanen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, aapo.jumppanen@helsinki.fi
Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen yksikkö, marmat@utu.fi
Toni Ahvenainen, Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen yksikkö, toni.ahvenainen@migrationinstitute.fi

Työryhmäsessio I, ke 15.00–16.30:

Sandels kabinetti (16 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen aulasta

Ryssävihan pitkä varjo Kuortaneella

Sulevi Riukulehto, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, sulevi.riukulehto@helsinki.fi

Ukrainalaiset pakolaisia hyväksyvässä maakunnassa

Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen yksikkö, markku.mattila@migrationinstitute.fi
Toni Ahvenainen, Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen yksikkö

Ähtärin pandat – Maailmanpolitiikka maaseudulla?

Aapo Jumppanen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, aapo.jumppanen@helsinki.fi

Maaseutukunta ja hallinta – kunnan strategiatyö ja hanketoiminta maaseutualueiden kehittämisessä

Ella Mustakangas, Tampereen yliopisto, ella.mustakangas@tuni.fi

8 Paikallisista reiluista ruokajärjestelmistä maaseudun vahvuus

Maaseudun merkitystä ei voi väheksyä muutosten ja kriisien äärellä. Maaseudulla on keskeinen rooli ruoantuotannossa, ja sitä kautta omavaraisuuden ja huoltovarmuuden ylläpitäjänä. Lisäksi maaseudulla toimivat yritykset ovat merkittävä työllistäjä maaseudulla, ja niiden vaikutukset maaseudun elinvoimaan ulottuvat myös paljon maataloutta laajemmalle. Ruokaturvaa lisäävät paikallisuuteen perustuvat hajautetut toimintatavat liittyen koko ruokajärjestelmään. Vaihtoehtoiset ruokajärjestelmät ja uudenlaiset toimintamallit luovat mahdollisuuksia kestävyyteen perustuvalle toiminnalle ruoantuotannosta jalostuksen ja jakelutoiminnan kautta kuluttajille saakka.

Muutos kohti kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa ruokajärjestelmää vaatii paitsi muutoksia toimintamalleihin ja reiluun kustannusten jakoon, myös uudenlaista ja tiiviimpää yhteistyötä pellolta pöytään. Ruoantuotannon tulisi olla reilumpaa sekä tuottajia että luontoa kohtaan. Ruokajärjestelmämme tarvitsee erityyppisiä ja monimuotoisia tiloja, siis tilojen diversiteettiä, mikä osaltaan tukee luonnon ja myös viljelykasvien monimuotoisuutta. Paikalliset ja lyhyet toimitusketjut mahdollistavat tuottajien ja kuluttajien kohtaamisen, jolloin dialogin kautta rakentuu uudenlaista ymmärrystä ja arvostusta. Yhteistyön edistämisessä myös ruoka-alaan liittyvällä kehittämistoiminnalla ja verkostoitumisella on tärkeä rooli, ja siihen kannustaa esimerkiksi EU:n klusterityö.

Ryhmään toivotaan esityksiä, jotka käsittelevät ruokajärjestelmiin tai ruokaketjuihin liittyviä haasteita ja ratkaisuja eri näkökulmista huomioiden maaseutu toimintaympäristönä. Esitykset voivat liittyä esimerkiksi ruoantuotantoon tai -jalostukseen, lyhyisiin ketjuihin, ruokakulttuuriin, ruokayrittäjyyteen, toimijoiden väliseen yhteistyöhön tai tuottajien ja kuluttajien vuoropuheluun.

Työryhmän vetäjät:
Päivi Töyli, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, paivi.toyli@helsinki.fi
Anne Rintamäki, Turun yliopisto, anne.rintamaki@utu.fi
Kati Partanen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Työryhmäsessio I, ke 15.00–16.30

Studio/liikuntasali (50 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen aulasta

Maataloustuottajat luonnon monimuotoisuuden vaalijoina

Irene Kuhmonen, Jyväskylän yliopisto, irene.a.kuhmonen@jyu.fi
Sirpa Kortelainen, Jyväskylän yliopisto

Suomalaisten viljelijöiden ja maatalousneuvojien käsityksiä maatalousympäristöjen monimuotoisuudesta

Tiia Kolari, Helsingin yliopisto Ruralia-Instituutti, tiia.kolari@helsinki.fi
Traci Birge, Helsingin yliopisto Ruralia-Instituutti
Toni Ryynänen, Helsingin yliopisto Ruralia-Instituutti

Ruokayrittäjyys REKOssa – liiketaloudellisia ja muita merkityksiä

Nina Grönqvist, Helsingin yliopisto, nina.gronqvist@helsinki.fi

Kestävää ja resilienttiä lammastaloutta tavoitteellisen laadunvarmistusohjelman avulla

Johanna Rautiainen, Lammasmaailma Oy, johanna@lammasmaailma.fi

Työryhmäsessio II, ke 16.40–18.10

Studio/liikuntasali (50 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen aulasta

Institutionaaliset yrittäjät muutosagentteina – tapaustutkimus instituutionaalisesta muutoksesta kunnan ruokapalveluissa

Heini Salonen, Helsingin yliopisto, heini.a.salonen@helsinki.fi
Milla Suomalainen, Helsingin yliopisto
Jarkko Pyysiäinen, Helsingin yliopisto

Alueen elinvoiman edistäjänä lähiruokahankinnat

Ilona Myllyoja, Turun yliopisto, ilmmyl@utu.fi
Päivi Töyli, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Susanna Kujala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Outi Hakala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Johtajafoorumin verkostoyhteistyö heimouttaa Etelä-Pohjanmaalla

Hannele Suvanto, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, hannele.suvanto@helsinki.fi

9 Suomalaisen eläintuotannon oikeuttamisen ja haastamisen narratiivit kestävyysmurroksessa

Suomalainen elintarviketuotanto perustuu pitkälti tuotantoeläimistä saataviin tuotteisiin, erityisesti maitoon ja lihaan. Tällä hetkellä ruuantuotantoon kohdistuu kuitenkin monenlaisia haasteita ja murrospaineita. Tutkimukset osoittavat, että ravitsemuksellisesti terveellisempi ja ympäristön kannalta kestävämpi ruuantuotanto edellyttäisi eläinperäisten tuotteiden merkittävää vähentämistä ruokavaliossa. Eläinperäisen ruuan tuotantoon ja tuotantoeläinten kohteluun kohdistuu kasvavaa kritiikkiä myös eettisistä syistä. Tämän lisäksi monet maatilat ovat taloudellisissa vaikeuksissa tuottajahintojen laskiessa ja tuotantokulujen kasvaessa. Ratkaisuksi tarjotaan usein lisääntyvää tehostamista ja tuotantopanosten kasvattamista. Tilojen määrä vähenee nopealla tahdilla samalla kun maanviljelijät kokevat tulevansa syyllistetyiksi julkisissa keskusteluissa maatalouden ilmastopäästöistä, luontovaikutuksista ja eläinten hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä. Koska ruuan alkutuotanto tapahtuu suurimmaksi osaksi maaseudulla, ruuantuotannon muutoksilla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia maaseutuun ja maatalouteen.

Kutsumme työryhmään esityksiä, jotka pohtivat, miten suomalaista eläintuotantoa kehystetään ja oikeutetaan, mutta toisaalta myös haastetaan, moninaisten murrospaineiden ja kriisien keskellä. Millaisilla diskursseilla ja narratiiveilla nykyisen tuotantomuodon ja tuotannon nykyisen mittakaavan säilyttämistä perustellaan, millaisilla taas kyseenalaistetaan? Millaisia vaikutuksia eri muutosskenaarioilla voisi olla maatalouteen ja maaseutuun? Toivotamme työryhmään tervetulleeksi niin teoreettiset kuin empiirisetkin esitykset eri tieteenaloilta.

Työryhmän vetäjät:
Taija Kaarlenkaski, Itä-Suomen yliopisto, taija.kaarlenkaski@uef.fi
Annika Lonkila, Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän yliopisto, annika.lonkila@syke.fi

Työryhmäsessio II, ke 16.40–18.10

Sandels kabinetti (16 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen aulasta

Sustainable niche for farmed animals in food systems: deep leverage points for change

Iryna Herzon, Dep. of Agricultural Sciences, University of Helsinki, iryna.herzon@helsinki.fi

Food system paradigms: leverages for change?

Annika Lonkila, University of Jyväskylä, Finnish Environment Institut, annika.lonkila@syke.fi (esitys on suomeksi)

Kehystämisen voima: Kiista lihan kulutuksen vähentämisestä ja Ilmastoruokaohjelman kaatuminen

Tanja Niemi, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, tanja.e.niemi@jyu.fi

Työryhmäsessio III to 8.30-10.00

Kirjastokabinetti (24 hlöä), päärakennuksen
toinen kerros

Miten tuotantotavan muutos vaikuttaa eläinten kanssa viestimiseen?

Anni Jääskeläinen, Helsingin yliopisto, anni.m.jaaskelainen@helsinki.fi

Onnellisia lehmiä vai yksinäisiä koneita? Maidontuotannon oikeutus ja kritiikki sosiaalisessa mediassa

Taija Kaarlenkaski, Itä-Suomen yliopisto, taija.kaarlenkaski@uef.fi
Sonja Mutanen, Itä-Suomen yliopisto

10 Utopiaa vai aitoja ratkaisuja – millaisia näkymättömiä mahdollisuuksia maaseudun tulevaisuudelle on?

Vielä sata vuotta sitten emme nähneet kaupungistumisen, älypuhelinten ja etäyhteyksien tulevan. Ne olivat silloin näkymättömissä, mutta nyt ne ovat arkipäivää, jonka olemme luoneet. Tulevaisuuden tarkasteleminen vielä näkymättömien mahdollisuuksien valossa on keskeistä, sillä rajussa muutoksessa olevassa maailmassa vääjäämätön huono lopputulos voi vaikuttaa todennäköiseltä. Kuitenkin olemme saaneet kestävyysmurroksessa jo paljon hyvää aikaan ja tulevaisuus on vielä tekemättä. Usein ajatteluamme rajoittaa kykymme nähdä tulevaisuuteen vain historiaa peilaten. Entä, jos historia ei toistakaan itseään, millaisia yhteiskuntamme ja planeettamme kannalta elintärkeitä ratkaisuja maaseudulla voidaan kehittää tulevaisuudessa? Millaisia maatiloja meillä on tulevaisuudessa ja millaisin keinoin uudistavissa ja elinvoimaisissa yhteisöissä voitaisiin tuottaa julkiset palvelut koulutuksesta terveydenhuoltoon? Elävän tulevaisuudenkuvan maalaaminen maaseudulle on elintärkeää sille, millainen tulevaisuus Suomen maaseudulle tehdään.

Utopiaa vai aitoja ratkaisuja – millaisia näkymättömiä mahdollisuuksia maaseudun tulevaisuudelle on? – työryhmä kutsuu kaikkia perinteiset ajattelun rajat ylittävästä tulevaisuuden tekemisestä kiinnostuneet tutkijat mukaan. Esitysten teemoja ei ole rajoitettu, kuten ei ajatteluakaan, mutta niiden tulisi olla myönteisiä tulevaisuuden ratkaisuja ja mahdollisuuksia maaseudulle maalaavia.

Työryhmän vetäjä:
Soja Sädeharju, Itä-Suomen yliopisto, projektitutkija SISU STN -tutkimushanke, soja.sadeharju@uef.fi

Sessio III, to 8.30–10.00

Runni kabinetti (42 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen ravintolasta

Epäjatkuvuus (maaseudun) tulevaisuuksien ennakoinnin haasteena

Tuomas Kuhmonen, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus,  tuomas.kuhmonen@utu.fi

Maaseutumatkailun ja -asumisen rajamailla: maaseudun elinvoimaisuutta tukevia matkailuilmiöitä

Rositsa Röntynen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, rositsa.rontynen@jamk.fi
Saila Valkeaniemi, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Puustoinen maatalous maaseudun mahdollisuutena yhteiskunnan kestävyyssiirtymässä

Tanja Kähkönen, Euroopan metsäinstituutti, tanja.kahkonen@efi.int
Solaria Anzilotti, Università degli Studi di Firenze
Mercedes Caron, Euroopan metsäinstituutti
Michael den Herder, Euroopan metsäinstituutti

Onko uudistavalla viljelyllä ja intuitiolla rooli tulevaisuuden uudistavien yhteisöjen luomisessa ja ylläpitämisessä?

Soja Sädeharju, Itä-Suomen yliopisto, soja.sadeharju@uef.fi