Maaseutututkijatapaaminen 2024
Iisalmi
Vuoden 2024 maaseutututkijatapaaminen järjestettiin Iisalmen Runnilla 28.–29.8.2024 teemalla ”Maaseutu kriisien maailmassa”.
MUA-päivät menivät hallituksen ensiarvion mukaan erinomaisesti. Osallistujia oli yli 100 ja keskustelu vilkasta. (Kansikuva on työryhmästä 4).
Toivottavasti tavataan näissä merkeissä ensi vuonna Seinäjoen seudulla 27.-28.8.2025!
Materiaalit
Kuva-albumi (kuvat: Tuomas Kuhmonen, Irene Kuhmonen, Henrik Hausen) >>>
Abstraktikirja, työryhmien esitykset ym., pdf 78 sivua >>>
Abstraktikirja, työryhmien esitykset ym., 2 sivua vierekkäin, pdf 40 sivua >>>
Seminaarit
Juha Helenius: Ruoka hybridisen yhdyskuntarakenteen jäsentäjänä >>>
Johanna Niilivuo, Suomen Kylät ry: Kylien kehittäminen ja tutkimus >>>
Työryhmä 1 Ajassa ja tilassa muuttuva maasedun arki
Pelastaako lammas maaseutuarjen, Kirsi Vertainen, Turun yliopisto >>>
Kyläkoulu muuttuvan maaseudun kohtaamispaikkana Susanna Leppähaara, Turun yliopisto >>>
Työryhmä 2 Aluetaloudet kriisien maailmassa, yhteenveto >>>
Työryhmä 3 Huolet ja huolenpito kriisiaikojen maaseudulla, yhteenveto >>>
Työryhmä 4 Koskettava tieto? Etnografioita maalla ja maalta
Työryhmä 5 Maaseudun palvelut ja osallisuus – muutos ja tulevaisuus
Työryhmä 6 Maaseudun ratkaisuja vihreään siirtymään, yhteenveto >>>
Työryhmä 8 Paikallisista reiluista ruokajärjestelmistä maaseudun vahvuus, yhteenveto >>>
Työryhmä 9 Suomalaisen eläintuotannon oikeuttamisen ja haastamisen narratiivit kestävyysmurroksessa, yhteenveto >>>
Työryhmä 10 Utopiaa vai aitoja ratkaisuja – millaisia näkymättömiä mahdollisuuksia maaseudun tulevaisuudelle on?
.
Ohjelma
Spa Hotel Runni, Runnintie 407, Iisalmi
Keskiviikko 28.8.
10.30 Ilmoittautuminen ja lounasmahdollisuus (omakustanteinen) päärakennuksen ravintolasalissa
12.00 Aloitusseminaari, Kartanohotelli, Marsalkkasali
puheenjohtajana MUA ry vpj. Aapo Jumppanen
Avaussanat
Mari Kattilakoski, puheenjohtaja, MUA ry
Keynote 1: Hyvinvointialueiden leveät hartiat ja tekevät kädet maaseudun näkökulmasta
Aila-Leena Matthies, professori, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokesk. Chydenius
Keynote 2: Sukupuolten maaseutu
Tytti Määttä, maakuntajohtaja, Pohjois-Savon liitto
Maaseutututkimuslehden ajankohtaiset
Irene Kuhmonen, päätoimittaja, Maaseutututkimus-lehti
Käytännön tiedotukset, työryhmiin opastus
14.00–15.00 Kahvit ja siirtyminen työryhmiin
15.00–16.30 Työryhmät, sessio I, päärakennus
16.40–18.10 Työryhmät, sessio II, päärakennus
19.00 Illallinen, Kartanohotelli, Marsalkkasali
20.00 Iltaohjelma, Kartanohotelli, Marsalkkasali
juontajana MUA ry hallitusjäsen Pasi Saukkonen
Ohjelmassa Torsti Hyyryläisen puheenvuoro ja yllätysohjelmaa
Torstai 29.8.
7.00 Aamiainen, päärakennus, ravintolasali
8.30–10.00 Työryhmät, sessio III, päärakennus
10.00–10.30 Kahvit
10.30 Päätösseminaari, Kartanohotelli, Marsalkkasali
puheenjohtajana MUA ry pj. Mari Kattilakoski
Keynote 3: Ruoka hybridisen yhdyskuntarakenteen jäsentäjänä
Juha Helenius, professori, Ruralia-instituutti, Mikkeli
Keynote 4: Maaseutu kriisien maailmassa – maailmanpolitiikan kriisit ja suomalainen maaseutu eilen ja tänään
Aapo Jumppanen, yliopistotutkija, Ruralia-instituutti, Seinäjoki
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen tiedonvaihto- ja innovointijärjestelmä AKIS
Tiina Hartman, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
Tuija Kallio, verkostokoordinaattori, maaseutuverkostoyksikkö
Kylien kehittäminen ja tutkimus
Johanna Niilivuo, maallemuuton asiantuntija, Suomen Kylät ry
MUAn loppusanat
13.10 Lounas (omakustanteinen), päärakennus, ravintolasali
Tulostettava ohjelma ja työryhmien huoneluettelo, pdf, 2 s. >>>
Keynote-puhujat ja aiheet
Aila-Leena Matthies työskentelee sosiaalityön professorina ja sosiaalitieteiden yksikön johtajana Jyväskylän yliopistossa, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa.
Hänen tutkimuksensa näkökulmana on ollut kansalaistoiminnan ja hyvinvointivaltion palvelujen välinen suhde. Hän on tuonut suomalaiseen sosiaalityön tutkimukseen ja opetukseen ekososiaalisen näkökulman, ja viime aikoina hän on keskittynyt erityisesti aikuissosiaalityön tutkimukseen. Hän johtaa parhaillaan kuudessa Euroopan maassa toteutettavaa EU:n komission rahoittamaa MCSA-ETN-ASTRA tohtorikoulutus- ja tutkimushanketta (2020–2024), jossa työskentelee 15 sosiaalityön väitöskirjatutkijaa. Tutkimuksen kohteena on monitieteisen kestävän siirtymän näkökulman soveltaminen sosiaalityöhön inkluusiotyön parantamiseksi.
Hän on tieteellisenä johtajana neljän hyvinvointialueen (Pohde, Soite, Kainuu, Lapha) aikuissosiaalityön vaikuttavien menetelmien tutkimuksessa, joka on osa Suomen Kestävän Kasvun ohjelmaa (RRP3 2024–2025). Aila-Leena Matthies on työskennellyt aikaisemmin (1996–2007) sosiaalityön professorina Magdeburgissa Saksassa.
Tytti Määttä on Pohjois-Savon maakuntajohtaja. Hän on aiemmin toiminut Vaalan kunnanjohtajana ja Kuhmon kaupunginjohtajana sekä vuoteen 2020 asti Harvaan asutun maaseudun (HAMA) -verkoston puheenjohtajana. Suomen Kylät ry valitsi hänet Vuoden Maaseutukasvoksi vuonna 2019. Hänen työ- ja elinkeinoministeriölle laatimansa selvitys paikkariippumattoman työn ja alueellisen läsnäolon lisäämiseksi valmistui vuonna 2020.
Tytti Määttä on uransa aikana ollut aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija maaseututeemoissa. Maaseutututkijatapaamisessa hänen puheenvuoronsa keskittyy sukupuolikysymyksiin maaseutukontekstissa.
Juha Helenius on hoitanut Helsingin yliopiston agroekologian professuuria tämän alan perustamisesta alkaen, vuodesta 1996. Vuodesta 2022 hänen tehtäviinsä sisältyy Strategisen tutkimuksen FOOD-tutkimusohjelman ohjelmajohtaminen.
Tutkimustyössään hän setvii erityisesti mahdollisuutta siirtyä sellaiseen teknologiseen sivistykseen, jossa ruoan alkutuotanto ja jalostus on kasvinravinteita kierrättävä ja bioenergiaomavarainen, ruokailu on aktiivinen tapa hoitaa ekosysteemejä, ja ruokajärjestelmä tukee metropolien purkautumista sosiokulttuurisesti ja ekologisesti kestäviin maaseutuihin. Tässä mallissa perusruokaturva rakentuisi paikallisten tuotantojärjestelmien, paikallisten ruokakulttuurien ja sosioekologisesti kestävien yhteisöjen verkostoihin. Se olisi ekosysteemejä sopeutuvasti palvelevaa.
Ihmiskunta, myös suomalaiset, saa yli 90% ravinnostaan maatalous- ja puutarhatuotteista. Ruoka kytkee yhteiskunnat peltojen ja puutarhojen ekologisiin järjestelmiin, jotka samalla ovat sosioekologisia järjestelmiä, agroekosysteemejä. Esitän pohdinnan siitä, että ruokajärjestelmä paitsi edellyttää myös mahdollistaa kestävään rakenteeseen siirtymistä. Ilmeisimmät perustelut nousevat ainevirroista, joita ruoka muodostaa, kierrättämisen vaatimuksesta sekä bioenergian tuotannon mahdollisuudesta. Kestävyyden ehdoilla mittakaavaistetut, nykyistä paikallistetummat ruokajärjestelmät luovat loimen, jolle fossiilitalouden luomat metropolit purkautuvat elinvoimansa palauttaneiden maaseutujen ja maaseutukaupunkien kudelmaan.
Aapo Jumppanen työskentelee yliopistotutkijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa. Hän on politiikan- ja historiantutkija sekä ekonomi, joka on toiminut maaseudun tutkimuksen ja kehittämisen parissa vuodesta 2006. Maaseudun uusi aika -lehden päätoimittajan tehtävää Jumppanen on hoitanut vuosina 2016–2018. Tällä hetkellä hän toimii Maaseudun uusi aika -yhdistyksen varapuheenjohtajana. Viime aikoina Jumppanen on pohtinut maaseudun ja maailmanpolitiikan välistä suhdetta, joka jää vaille ansaitsemaansa huomiota, vaikka (suur)kaupunkien ulkopuoliset maaseutumaiset alueet ovat aina olleet monin tavoin kytkeytyneitä erilaisiin globaaleihin virtauksiin.
Esityksessä Maaseutu kriisien maailmassa – Maailmanpolitiikan kriisit ja suomalainen maaseutu eilen, tänään ja huomenna Jumppanen hahmottelee lavealla ja välillä hieman kapeammalla pensselillä, miten maaseudun ja maailmanpolitiikan ja siihen kytkeytyvän maailmantalouden välinen suhde on näkynyt ja tullee näkymään eri aikakausina maassamme. Hän pohtii myös sitä, mitä annettavaa maaseudun ja maailmanpolitiikan yhdistävällä tutkimuksella voisi olla tällä hetkellä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun, jossa korostuvat kriisit ja turvallisuuspoliittiset ulottuvuudet.
Osallistumismaksut ja ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen lomakkeella mieluummin 14.8. mennessä. Senkin jälkeen osallistumismahdollisuutta voi tiedustella sähköpostilla sihteeri@mua.fi
Osallistumismaksu on sama, osallistuitpa yhtenä tai molempina päivinä. Maksu kattaa ohjelman, kahvit ja illallisen. Myös ryhmien vetäjät ja alustajat maksavat osallistumismaksun.
Muan jäsenet: 100 euroa
Ei jäsen: 130 euroa
Perustutkinto-opiskelijat ja työttömät: 50 euroa
Lasku
Lähetämme varmistuksen ilmoittautumisesta ja laskun ilmoittautumisen jälkeen. Maksuaikaa on reilut kaksi viikkoa. Ilmoittakaa, jos lomakausi tms. vaikeuttaa laskujen käsittelyä niin sovitaan myöhäisempi maksuajankohta (sihteeri@mua.fi).
Osallistumisen peruminen, muuta kysyttävää tai ilmoitettavaa?
Mikäli osallistuminen perutaan viimeistään perjantaina 26.7. osallistumismaksu palautetaan kokonaisuudessaan. Mikäli osallistuminen perutaan sen jälkeen, osallistumismaksua ei voida järjestämiskulujen vuoksi enää palauttaa. Esteen sattuessa osallistumisen voi kuluitta siirtää toiselle henkilölle.Mahdollisesta osallistumisen perumisesta ilmoitetaan sähköpostilla sihteeri@mua.fi. Jos haluat tarkistaa oletko jo ilmoittautunut tai onko jäsenmaksusi jo maksettu, ota yhteyttä sihteeri@mua.fi
Lisätietoja
Ilmoittautuneille lähetetään lisätietoja viimeistään viikolla 33 sähköpostilla. Seuraa myös MUA:n kotisivuja mua.fi
Ilmoittautuminen:
Majoitus, varaa 26.7. mennessä!
Tutkijatapaamisen osallistujille on varattu (sinakin 26.7. asti) majoituskiintiö tapaamispaikan hotellista:
Varaukset Spa Hotel Runni:
myyntipalvelu@spahotelrunni.fi tai puh. 040 667 1846
Tarjoushintainen majoitus on voimassa ainoastaan suoraan hotelliin sähköpostilla tai puhelimitse tehdyissä varauksissa, mainitse varausta tehdessä ”maaseutututkijatapaaminen”.
Tarjoushinnat:
128 €/vrk/2hh
118 €/vrk/1hh
+lisävuode 45 €/hlö/vrk (max 2/huone)
Majoitus sisältää aamiaisen sekä vapaan Spa-osaston käytön.
Nämä hinnat ovat voimassa 26.7. asti! Myöhemmin varatut huoneet ovat kalliimpia!
Hinnat koskevat öitä 27.-28.8. (pitkämatkalaisille) sekä 28.-29.8.(tapaaminen)
Yhden hengen huoneita on rajoitetusti!
Huom.!
Osallistujia on jo noin 100 ja Spa Hotel Runni taitaa olla täysi, ellei peruutuksia ole tullut tai jos löytää kaverin, jolla on kahden huone ja on valmis jakamaan sen. Myös maaseutumatkailutiloilla: Haapaniemen matkailu 8 km päässä ja Sininen helmi (Kiuruvedellä) 17 km päässä sekä Iisalmen hotelleissa 21 km päässä löytyy vielä tilaa. Pyrimme auttamaan osallistujia löytämään yhteiskyytejä junilta ja majoituspaikoilta, niiden tarpeesta voi laittaa viestiä Seija Korhoselle, seija.korhonen@mansikkary.fi.
Jos on autolla liikkeellä ja on valmis ottamaan osallistujia kyytiin, niin siitäkin voi laittaa viestiä Seijalle!
Myös Runnin seisakkeelta pyritään järjestämään yhteiskyyti, sieltä on 2,5 km hotellille. Kiskobussi lähtee Iisalmen asemalta Runnin seisakkeelle klo 8.30 ja 16.45, Runnilta Iisalmeen klo 15.05 ja 20.43. Matka kestää 11 minuuttia ja maksaa noin 3 euroa.
Ja tässä puhelinnumero takseille. Kannattaa varata etukäteen:
Taksi Iisalmi (aluetaksi): 0100 86400 – kiinteän hinnan voi sopia – hinnasto netti-sivuilla
Jos tulet jo tiistaina niin Runnin hotellissa on mahdollisuus tilata iltapalaa.
Tietoja Runnista
Tapaaminen järjestetään Pohjois-Savossa, Iisalmen Runnilla 28.–29.8.2024.
Kylpylä- ja kokoushotelli Spa Hotel Runni,
Runnintie 407, 74595 Runni
www.spahotelrunni.fi
Ravintolasali on päärakennuksessa: lounaat ke klo 10.30 – 12 – to seminaarin jälkeen sekä aamiainen to klo 6.30 – 9.30. Päärakennuksen aulassa MUA info-piste + ilmoittautuminen ja yhteistyökumppaneiden esittelypisteet (mm. Maaseutuverkostoyksikkö).
Marsalkkasali on Kartanohotellissa: seminaarit ke – to + iltatilaisuus.
Savusaunan tupa, päärakennuksen vieressä erillinen rakennus.
Runnilla pääsee uimaan kylpylään, jokeen..
..sekä kilometrin päässä olevaan vanhaan patoon, Neulatammeen. Neulatammi on ollut suosittu kylpypaikka jo 1900-luvun alusta lähtien.
”Runni on kylä Iisalmessa Kiurujoen varrella, kaupungista runsaat 20 kilometriä Kiuruvedelle päin. Vuoden 1970 kuntaliitokseen asti Runni kuului Iisalmen maalaiskuntaan. Kylässä ja sen lähipiirissä sijaitsee n. 300 taloutta. Kylällä on oma koulu. Runnin kylä on omaleimainen: luonto ja varhaisen kylpylätoiminnan, laivaliikenteen ja rautatien historia ovat muokanneet siitä omaperäisen. Runni on yksi Iisalmen merkittävimmistä perinnemaisemakohteista ja museovirasto on listannut Runnin kylpylän ja Saarikosken kanavan valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Suomessa.
Kylän nimi tulee ruotsin kielen lähdettä tarkoittavasta sanasta brunn. Runnin terveysvettä pulppuava lähde tuli tunnetuksi jo 1700-luvulla.” (huom.! brunn on kaivo eikä lähde. HH)
…
”Runnin lähteen maine alkoi levitä ja sen luo virtasi kiinnostuneita kaikkialta kotimaasta ja ulkomailtakin. Henrik Gabriel Porthanin 1794 kirjoittama artikkeli Runnin terveysvesilähteestä nosti suosion uusiin mittoihin.Kulkuyhteydet paikalle olivat aluksi huonot. Oli kuljettava korpiteitä ratsain tai jalkaisin tai soudettava vesiä pitkin. Silti siellä kävi vuosittain 300-400 vierasta. He olivat varustautuneet omin eväin ja yöpyivät läheisessä mökkipahasessa.[2]
Rakennetun juomamajan ja kylpylän myötä Runnista kehittyi vähitellen vilkas kylä. Kylpylärakennuksessa levähtivät erityisesti reumaattisista kivuista kärsivät vieraat. Nykyisin toimiva Runnin kylpylä on perustettu 1904. Spa hotel Runnin Kartano- ja Kylpylähotelleissa on yhteensä 81 huonetta ja lähes 200 vuodepaikkaa. Suomen merkkihenkilöistä Runnilla on vieraillut muun muassa Carl Gustaf Emil Mannerheim. Kylpylä järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia, esimerkiksi juhannusjuhlia.
Nykyisin Kylpylähotellin toiminnasta vastaa Spa Hotel Runni Oy. Kylpylähotelli on peruskorjattu 2015.”
Lähde: Wikipedia
”Runnin loistokausi sijoittuu 1910-1930-luvuille, jolloin monet kuuluisat suomalaiset viettivät kesiään Kiurujoen kauniissa maisemissa. Taiteilijoista vakiovieraita olivat taidemaalari Akseli Gallen-Kallela, Järnefeltin veljekset, oopperalaulajat Aino Ackté, Väinö A. Sola, Annikki Uimonen ja Alma Silvennoinen, säveltäjät Oskar Merikanto, Yrjö Kilpinen, Toivo Kuula ja Leevi Madetoja, kirjailijat Juhani Aho, Kauppis-Heikki, L. Onerva ja Eino Leino sekä Pekka Halonen ja muita Halosen suvun taiteilijoita. Myös vapaaherra, sittemmin Suomen marsalkka Carl Gustaf Mannerheim vietti sisarensa vapaaherratar Sophie Mannerheimin kanssa aikaa Runnilla kesinä 1919 ja 1920.”
Lähde: https://spahotelrunni.fi/historia/historia-ja-kulttuurikierros/
Runnin seudun kyläyhdistys kaupungin sivuilla >>>
Työryhmät ja esitykset
Tulostettava listaus: työryhmäesitykset, pdf, 3 sivua >>>
Tulostettava ohjelma ja työryhmien huoneluettelo, pdf, 2 s. >>>
Abstraktikirja, työryhmien esitykset ym., pdf 78 sivua >>>
Abstraktikirja, työryhmien esitykset ym., 2 sivua vierekkäin, pdf 40 sivua >>>
Abstraktikirja julkaistaan vain tässä netissä, sitä ei paineta.
Muutoksia ja korjauksia abstraktikirjaan:
Ohjelma: Suomen Kylät ry:n puheenvuoron torstaina esittää maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo eikä puheenjohtaja Arto Pirttilahti, jolle tuli esti.
Työryhmä 4: Hanna Guttormin esitys jää pois.
Työryhmä 5, sivut 41-43: työryhmän 3 viimeistä esitystä on sessiossa III (to) eikä II.
Esityksiin ja etukäteen julkistettaviin abstrakteihin liittyvät ohjeet ovat tässä: https://www.mua.fi/2024/04/19/esityksia-tyoryhmiin/
Tapaamisessa ryhmien välillä saa siirtyä vapaasti ja yksi ryhmä sijoittuu yhdelle, kahdelle tai kolmelle sessiolle (á puolitoista tuntia) riippuen ryhmän alustusten määrästä. Ryhmän vetäjä voi rajoittaa esitysten keston esimerkiksi 15 tai 20 minuuttiin, niin että jää aikaa keskustelulle.
Ryhmien määrä ja järjestys on korjattu 20.6. Tätä numerointia käytetään tapaamisessa (ryhmät otsikon mukaan aakkosjärjestyksessä)
1 Ajassa ja tilassa muuttuva maaseudun arki
Arki käsitteenä ymmärretään ihmisten toimintaa määrittävänä tilallisena ja ajallisena toimintaympäristönä, jossa keskeistä on rutiinin mukaisten toimintojen toistettavuus ja ennakoitavuus. Vaikka arjen paikaksi usein määrittyy koti, ei arki ole yhteiskunnallista rakenteista irrallista toimintaa. Yhteiskunnalliset rakenteet kehystävät niin kotona tapahtuvaa hoivaa kuin rajayhteistyötä, joka ammatin tai harrastusten kautta voi muuttua niin rutinoituneeksi ja toisteiseksi, että siitä tulee osa toimijoiden arkea. Turvallisen arjen toistettavia toimintoja ovat niin kodin viikkosiivous, kaupassa ja työssä käyminen kuin vuosittain toistuvat ja vuoden kiertoon liittyvät arjen uusintamisen rutiinit (keväiset pihatyöt, syksyiset sienten ja marjojen keruu). (Ks. esim. Jokinen 2005; Felski 2000; Assmuth ym. 2021). Rita Felskin (2000) sanoin arki tapahtuu ajassa ja tilassa niin itsestään selvänä, että tekemiseen ei tarvitse kiinnittää huomiota. Mutta arki voi myös mennä rikki, tekemisen paikka ja tavanomaisuus voivat kriisiytyä.
Koska arki on paikkaan sidottua, niin erilaiset paikat rakentavat ja kehystävät arkea eri tavoin. Maaseudun ja kaupungin arki on yhtäläinen mutta erilainen. Maaseudulla mukaan tulevat pitkät välimatkat, energiansaantiin liittyvät vaikeudet ja sisäänkirjoitettuna oletus, että maaseudun asukkaat ovat ikään kuin tottuneita ja velvollisia hoitamaan kriisinsä itse, koska ovat valinneet asua maaseudulla. Maaseudulla kriisin aiheuttajia voi olla monia: lapsen lähikoulu voi siirtyä omalta kylältä kuntakeskukseen, itäsuomalaiseen ylirajaiseen elämään tottunut ihminen voi joutua rakentamaan arjen hoivasuhteensa uudelleen, jos rajanylityskäytännöt muuttuvat äkisti, paikallisen elinkeinonharjoittajan arki voi rikkoutua, kun rajan yli matkustaminen kielletään, ihminen voi menettää työnsä tai arjen uhkaksi voi nousta kaivoshanke tai jokin muu yllättävä tekijä. Tässä työryhmässä pyritään tavoittamaan ihmisten kokemusta arjen kriisiytymisestä maaseudulla. Työryhmään ovat tervetulleita esitykset niin historiallisesta kuin nykyajan näkökulmasta. Teemat voivat vaihdella rajatutkimuksesta kyläkouluihin, hautausmaista ristiäiskulttuuriin tai kaivosvarauksista petopolitiikkaan ja kimppakyyteihin. Keskeistä on, että esityksissä on arkea ja arjen toimintoja maaseudulla.
Lähteet:
Assmuth, Laura, Haverinen, Ville-Samuli, Prokkola, Eeva-Kaisa, Pöllänen, Pirjo, Rannikko, Anni & Sotkasiira, Tiina (toim.) (2021). Muuttoliikkeet ja arjen turvallisuus. Suomalainen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Felski, Rita (2000). The invention of everyday life. – New Formations 39 (1999–2000), 15–31.
Jokinen, Eeva (2005). Aikuisten arki. Gaudeamus, Helsinki.
Työryhmän vetäjät:
Ismo Björn, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, ismo.bjorn@uef.fi
Alina Kuusisto, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, alina.kuusisto@uef.fi
Kari Korolainen, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, kari.korolainen@uef.fi
Pirjo Pöllänen, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, pirjo.pollanen@uef.fi
Esitykset:
Työryhmäsessio I, ke 15.00–16.30
Kiurujokikabinetti (30 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen ravintolasta
Energian ja liikenteen muuttunut arki
Heli Siirilä, Vaasan yliopisto, heli.siirila@uwasa.fi
Jenni Vestinen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Rajat ylittävän yhteistyön arkea 1990- ja 2000-luvuilla
Alina Kuusisto, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, alina.kuusisto@uef.fi
Pelastaako lammas maaseutuarjen
Kirsi Vertainen, Turun yliopisto, kmvert@utu.fi
Maaseutu, arki ja sarjakuva – Mikä ei kuulu joukkoon?
Kari Korolainen, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, kari.korolainen@uef.fi
Työryhmäsessio II, ke 16.40–18.10
Kiurujokikabinetti (30 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen ravintolasta
Lesbo kylässä. Sateenkaareva tila maaseudun valtageometrioissa
Anni Rannikko, Itä-Suomen yliopisto, anni.rannikko@uef.fi
Entisten kyläkoulujen oppilaiden tarinoita Itä-Suomesta vuosilta 1980–2010
Niina Parkkonen, Jyväskylän yliopisto, niina.e.parkkonen@student.jyu.fi
Kyläkoulu muuttuvan maaseudun kohtaamispaikkana
Susanna Leppähaara, Turun yliopisto, susanna.m.leppahaara@utu.fi
Maaseudun hautausmaan sukupuolitapainen arki
Ismo Björn, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, ismo.bjorn@uef.fi
Pirjo Pöllänen, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos
2 Aluetaloudet kriisien maailmassa
Maaseutujen kohtaamat kriisit ja muut olennaiset muutokset johtavat myös aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Aluetaloudet ovat kokeneet monia voimakkaita muutoksia toimintaympäristöissään, jotka ovat vaikuttaneet esimerkiksi alueiden toimialarakenteeseen, työllisyyskehitykseen, tulonjakoon tai vetovoimaan. Aluetaloudet kohtaavat kriisejä jatkossakin, esimerkiksi kun ilmasto, turvallisuustilanne ja väestörakenne muuttuvat.
Työryhmässä käsitellään erilaisten kriisien vaikutuksia aluetalouksiin monista eri näkökulmista. Millä tavoilla ja kuinka voimakkaasti erilaiset kriisit vaikuttavat aluetalouksiin? Miten muutoksiin sopeutuminen näkyy aluetalouksissa? Miten alueiden resilienssiä voidaan vahvistaa? Miten alueet voivat tukea toisiaan kriiseihin sopeutumisessa? Millä edellytyksillä sopeutuminen voi tapahtua alueellisesti kestävästi? Millä menetelmillä ja lähestymistavoilla kriisien aluetaloudellisia vaikutuksia voidaan tarkastella?
Työryhmään toivotaan esityksiä, jotka käsittelevät esimerkiksi päättyneissä tai käynnissä olevissa tutkimus- tai kehittämishankkeissa toteutettuja aluetaloustarkasteluja. Esitykset voivat käsitellä laaja-alaisesti maaseutualueiden toimintaympäristöissä tapahtuvien tai niihin heijastuvien muutosten vaikutuksia aluetalouksiin.
Työryhmän vetäjät:
Susanna Kujala, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, susanna.kujala@helsinki.fi,
Outi Hakala, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, outi.hakala@helsinki.fi
Työryhmäsessio III, to 8.30-10
Kiurujoki kabinetti (30 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen ravintolasta
Cultivating Rural Cultural Resourcefulness through Social Innovations: A Case Study of Higashikawa, Japan
Ryo Umeda, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, ryo.umeda@helsinki.fi
Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Toni Ryynänen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Monipaikkaisuuden monet kasvot
Pasi Saukkonen, Itä-Suomen yliopisto, Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, pasi.saukkonen@uef.fi
Kati Pitkänen, Suomen ympäristökeskus
Mari Kattilakoski, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos
Itäisen Suomen metsäteollisuusyritysten sopeutuminen kriiseihin
Maija Halonen, Itä-Suomen yliopisto, maija.halonen@uef.fi
Kriisien ja muiden muutosten aluetaloudellisista vaikutuksista tarvitaan tietoa päätöksenteon tueksi
Susanna Kujala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, susanna.kujala@helsinki.fi
Outi Hakala Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
3 Huolet ja huolenpito kriisiaikojen maaseudulla
Maaseutu on usein nähty yhteisöllisenä ja turvallisena paikkana, mutta maaseudun asukkaiden elämään voi liittyä myös monenlaisia huolia. Viime vuosien kriisit, kuten koronapandemia, Ukrainan sota ja ilmastokriisi, vaikuttavat elämään myös maaseudulla. Samalla pitkäaikaisempiakin ongelmia on yhä ratkaisematta, kuten vähenevän ja ikääntyvän väestön, puuttuvien työpaikkojen ja katoavien palveluiden kysymykset. Yhteiskunnalliset ja paikalliset muutokset sekä niihin liittyvät pelot voivat heijastua maaseudulla asuvien elämään esimerkiksi monenlaisina arkeen ja turvallisuuteen liittyvinä huolina. Toisaalta maaseudulta voi löytyä huolenpitoa, joka saattaa jäädä huolipuheessa piiloon.
Työryhmässä käsitellään maaseudulla elämiseen liittyviä huolia, huolenpitoa ja turvallisuutta. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja: Millaisia huolia maaseudulla elävät kokevat? Miten ajankohtaiset kriisit näkyvät maaseudulla? Millaiset asiat edistävät turvallisuutta ja huolenpitoa? Miten maaseudulla asuvien huoliin on vastattu tai voitaisiin vastata? Kutsumme työryhmään esityksiä, jotka käsittelevät huolen ja huolenpidon kysymyksiä maaseudulla monenlaisista näkökulmista. Työryhmän järjestää Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen konsortiohanke HUOMA eli Huolen ja huolenpidon maaseutu.
Työryhmän vetäjät:
Verna Helle, verna.a.e.helle@jyu.fi
Katariina Kotila,
Hanna-Mari Ikonen
Maarit Sireni, maarit.sireni@uef.fi
Työryhmäsessio III, to 8.30-10.00
Studio/liikuntasali (50 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen aulasta
Maahanmuuttajien kuulumisen kokemuksia rakentaa koko paikallisyhteisö
Marja Enbuska, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, marja.enbuska@helsinki.fi
Maaseutu turvallisuuden ja turvattomuuden ristiriitaisena tilana
Maarit Sireni, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, maarit.sireni@uef.fi
Katariina Kotila, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos
Maalla paossa: ukrainalaisten huolet ja kielet uudessa asuinympäristössä
Marja Enbuska, Jyväskylän yliopisto, marja.l.enbuska@jyu.fi
Minna Suni, Jyväskylän yliopisto
Pienituloisuus ja arkielämän huolet 2000-luvun maaseudulla
Verna Helle, Jyväskylän yliopisto, verna.a.e.helle@jyu.fi
4 Koskettava tieto? Etnografioita maalla ja maalta
Voiko maaseutua koskeva tieto koskettaa? Kuinka uskottavaa on koskettava tieto? Kun etnografinen tutkimusote pohjaa kehollisuuteen, paikallisuuteen ja läsnäoloon, niin tilastollisin menetelmin tai kyselytutkimuksen keinoin tuotettu tieto mielletään usein objektiiviseksi ja tutkijasta riippumattomaksi. Samalla tällainen tieto saattaa kuitenkin jäädä etäiseksi ilman kokemuksellista kosketuspintaa maaseudun asukkaiden kohtaamiin kriiseihin.
Kuinka kestävyyskriisejä ja maaseudun toimeentulon kysymyksiä ratkaistaan, jos joku tapa tuottaa tietoa, tutkia tai tulkita maaseutuja jää kätköön? Jotkut ongelmat ja kysymykset saattavat jäädä tutkimukselta piiloon, jos maaseutututkimuksen metodologinen repertuaari on kapea tai jos tiettyjä menetelmiä painotetaan ylitse toisten. Usein kaivataan lisää tietoa maaseudun moninaisista ilmiöistä, mutta harvemmin pohditaan miten tämä tieto on saatu aikaiseksi tai mistä se on peräisin. Tiedon tuottamisen tiimellyksessä tutkija voi itsekin joutua todistamaan tai kokemaan kriisejä osana kenttätöitään tai henkilökohtaisessa elämässään. Samalla tutkijalle voi avautua kriisien ja maaseutuelon moninaisuus.
Tässä työryhmässä haluamme pohtia, miksi etnografiset menetelmät ovat tärkeitä maaseutututkimuksessa. Pohdimme yhdessä millaisia uusia näkökulmia kehollisen ja koskettavan tiedon avulla voi avautua maaseutuun ja sitä kohtaaviin kestävyys- ja toimeentulokriiseihin. Millaisia haasteita kehollisen ja koskettavan tiedon tutkija saattaa kohdata? Mitä koskettavasta tiedosta voi seurata tutkijalle, tutkittaville tai yhteiskunnalle laajemmin?
Työryhmän vetäjät:
Galina Kallio, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto galina.kallio@helsinki.fi
Eeva Uusitalo, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto eeva.uusitalo@helsinki.fi
Toni Ruuska, Helsingin yliopisto toni.ruuska@helsinki.fi
Työryhmäsessio I, ke 15.00–16.30
Kirjastokabinetti (24 hlöä), päärakennuksen
toinen kerros
Huom.! Abstraktikirjassa oleva Hanna Guttormin esitys jää pois.
Etnografisia Muistiinpanoja Maan Tajun Ääreltä
Galina Kallio, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, galina.kallio@helsinki.fi
Kosketus maahan: viljelijöiden ja koulupuutarhureiden kehollisen kognition heijastumia kestävyystoimijuudessa
Sirpa Kortelainen, Jyväskylän yliopisto, sirpa.a.kortelainen@jyu.fi
(Auto)etnografiaa ja osallistuvaa tutkimista maassa ja maalla
Toni Ruuska, Helsingin yliopisto, toni.ruuska@helsinki.fi
Työryhmäsessio II, ke 16.40–18.10
Kirjastokabinetti (24 hlöä), päärakennuksen
toinen kerros
Maaseutuyrittäjyys ja tarinallistaminen: koskettavan tiedon voima
Inna Kopoteva, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti,
inna.kopoteva@helsinki.fi
”Kansalaistieteen” kysymyksiä
Uskali Mäki, Helsingin yliopisto, uskali.maki@helsinki.fi
5 Maaseudun palvelut ja osallisuus – muutos ja tulevaisuus
Maaseudun palveluverkossa tapahtuneet ja tapahtumassa olevat muutokset heijastelevat hyvinvointivaltion tilaa, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen uusia tapoja kuin myös kansalaisyhteiskunnan muuttuvaa roolia. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kouluverkkoa koskevat suunnitelmat ovat kiihdyttäneet keskustelua lähipalvelujen määrittelytarpeesta sekä lyhyen ja pitkän aikavälin maaseutuvaikutusten arvioinnista. Samaan aikaan palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta tukeakseen julkinen sektori kehittää digitaalisia ja liikkuvia palveluja.
Palvelurakenteiden muutokseen, yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tulevaisuuteen liittyvät olennaisesti osallisuuden ja kansalaistoiminnan kysymykset – miten maaseudun asukkaiden ääni kuuluu ja millaiseksi kansalaisjärjestöjen, yhdistysten ja muiden paikallistoimijoiden rooli muotoutuu kuntien ja hyvinvointialueiden muuttuvissa rakenteissa.
Työryhmäesityksiä toivotaan mm. seuraavista näkökulmista:
- Maaseudun julkisten ja yksityisten palvelujen tila ja tulevaisuuden näkymät
- Digitaalisten palvelujen kehittyminen, digiosallisuus ja digisyrjäytyminen
- Maaseudun liikkuvat palvelut
- Maaseudun yhteisötalouden tila ja kehityssuunnat
- Koettu osallisuus ja osallisuutta tukevat rakenteet, käytännöt ja menetelmät
- Järjestöjen ja yhdistysten (muuttuva) rooli kunnissa ja hyvinvointialueilla
- Maaseutuvaikutusten arviointi palveluverkkomuutoksissa
Työryhmään toivotaan sekä tutkijoiden että kehittäjien esityksiä palvelujen ja osallisuuden tilasta ja tulevaisuuden näkymistä maaseudulla sekä konkreettisia esimerkkejä palveluja ja osallisuutta vahvistavista ratkaisumalleista.
Työryhmän vetäjät
Mari Kattilakoski, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, mari.kattilakoski@uef.fi
Seija Korhonen, yhteisökehittäjä, Kehittämisyhdistys Mansikka ry, seija.korhonen@mansikkary.fi
Työryhmäsessio II, ke 16.40–18.10
Savusaunan tupa (30 hlöä), päärakennuksen
vieressä joen rannalla erillinen rakennus
Mikä aktivoi kylän? Yhteistoiminnan edellytykset Kemijärven Tapionniemessä
Päivi Oinas, Turun yliopisto, paivi.oinas@utu.fi
Heli Ilola, Kemijärvi
Maaseuturakkaus yhteisöllisyyden ytimessä – yhteisöjen rakentuminen osallistumisen kautta
Veera Juntunen, Oulun yliopisto, veera.em.juntunen@oulu.fi
Digisyrjäytyminen maaseudun näkökulmasta: tutkimustuloksia ja käytännön näkökulmia
Niina Rantamäki, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, niina.j.rantamaki@jyu.fi
Mari Kattilakoski, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos
Palveluiden saavutettavuus maaseudulla
Jenni Vestinen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, jenni.vestinen@vtt.fi
Heli Siirilä, Vaasan yliopisto
Työryhmäsessio III, to 8.30-10
Savusaunan tupa (30 hlöä), päärakennuksen
vieressä joen rannalla erillinen rakennus
Liikenteen maaseutuvaikutusten arviointiin väline
Heli Siirilä, Vaasan yliopisto, heli.siirila@uwasa.fi
Rautalammin kunnan vuokra-asumisen kehittäminen
Merja Koivula-Laukka , Rautalammin kunta, merja.koivula-laukka@rautalampi.fi
Anu Sepponen, Rautalammin kunta
Maaseudun matkailupalveluiden saavutettavuus digitalisaatiota hyödyntäen
Jenni Vestinen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, jenni.vestinen@vtt.fi
Olli Pihlajamaa, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
6 Maaseudun ratkaisuja vihreään siirtymään
Ilmastonmuutos, kiristyvät päästövähennystavoitteet sekä geopoliittiset jännitteet vaativat nopean siirtymän uusiutuviin energianlähteisiin. Globaalien muutosten pyörteissä vihreä siirtymä tarjoaa uudenlaisen kasvustrategian maaseudun alueille. Uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, rakentaminen vaikuttaa erityisesti sellaisilla syrjäisemmillä seuduilla Itä- ja Pohjois-Suomessa, joissa on harva asutus, hyvä tuulisuus ja kattava kantaverkko. Vihreän siirtymän hankkeilla saattaa olla yksittäisissä kunnissa hyvin merkittäviä talous- ja työllisyysvaikutuksia, etenkin jos energiaa voidaan hyödyntää ja jatkojalostaa paikallisesti mahdollisimman korkean lisäarvon tuotteiksi. Keskustelu vihreästä siirtymästä on kuitenkin usein hyvin teknologiakeskeistä. Sen rinnalle tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista pohdintaa siitä, miten varmistaa maaseudun elinvoimaisuus ja resilienssi sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla tulevaisuudessa. Maaseudun asukkailla ja yhteisöillä on merkittävä rooli tässä pohdinnassa, ja heidän näkemystensä sekä tiedon hyödyntäminen on ensisijaista siirtymän onnistumisessa. Myös siirtymän oikeudenmukaisuus edellyttää yhteisöiden tiivistä osallistumista vihreää siirtymää koskeviin päätöksenteon prosesseihin.
Tässä työryhmässä pohdimme miten tukea maaseudun asukkaiden roolia uusien sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien toimintatapojen synnyttämisessä sekä tunnistamisessa. Pohdimme esim. miten voisimme aktivoida yhteisötaitoja sekä yhteisöiden hiljaista tietoa? Entä mitä oppeja maaseudun yhteisöillä on uusiutuvan energian uudenlaisten yhteisöiden luomisessa?
Työryhmässämme:
- tarkastellaan miten vihreän siirtymän investoinnit ja kehitys tuovat maaseudulle elinvoimaa
- pohditaan vihreän siirtymän vaikutuksia maaseudun asukkaiden elämään sekä eri elinkeinoihin
- kartoitetaan uusia (myös kokeellisia kuten kävelyhaastattelut tai videomenetelmät) tapoja tutkia asukkaiden paikkasidonnaisia arvoja sekä käsityksiä muutoksista
- etsitään ratkaisuja paikallisten osallisuuden lisäämiseksi vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa sekä ympäristöpäätöksenteossa yleisesti
- etsitään uusia keinoja uusiutuvan energian rakentamisen yhteisvaikutusten arviointiin
- pohditaan uusia tarvittavia yhteisötaitoja tulevaisuuden muutoksiin sopeuduttaessa
Vetäjä:
Tuuli Parviainen, tutkijatohtori, Ylä- ja Itä-Kainuun vihreän siirtymän osaamiskeskus-hanke, Past present sustainability (PAES)- tutkimusryhmä, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta,Helsingin yliopisto
tuuli.parviainen@helsinki.fi
Esitykset:
Työryhmäsessio I, ke 15.00–16.30
Runni kabinetti (42 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen ravintolasta
Mikroyritysten rooli vihreässä siirtymässä harvaan asutulla seudulla: sosiaalisen kestävyyden näkökulma
Santeri Halonen, Oulun yliopisto , santeri.halonen@oulu.fi
Luovatko biokaasulaitokset maaseudulle uuttaa liiketoimintaa?
Ulla Lehtinen, Oulun yliopisto, Kerttu Saalasti Instituutti, ulla.lehtinen@oulu.fi
Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri pyrkii ennakoimaan muutoksia ja varautumaan niihin aluetasolla
Anne Matilainen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, anne.matilainen@helsinki.fi
Työryhmäsessio II, ke 16.40–18.10
Runni kabinetti (42 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen ravintolasta
Tuulivoiman paikallinen hyväksyttävyys Kainuussa: tulevaisuuden vihreän siirtymän visioita rakentamassa
Tuuli Parviainen, Helsingin yliopisto, tuuli.parviainen@helsinki.fi
Hiilineutraalit, oikeudenmukaiset ja kokonaiskestävät energiayhteisöt Etelä-Pohjanmaalla
Outi Hakala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, outi.hakala@helsinki.fi
Susanna Kujala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Taneli Vaskelainen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
7 Maaseutualueet, maailmanpolitiikka ja liikkuvuus – Eilen, tänään ja huomenna
Maaseutu ja maaseutualueet ovat aina olleet sidoksissa ylialueellisiin muutoksiin. Jo esihistoriassa suomalainen maaseutu asukkaineen oli osa laajempaa kansainvälistä verkostoa. Ajatukset, ihmiset ja tavarat liikkuivat Pohjolan, muun Euroopan ja arktisen alueen sisällä. Teknologian kehityttyä vaikutukset kohdataan nykyään entistä nopeammin. Taloudelliset, kulttuuriset ja maailmanpoliittiset virtaukset vaikuttavat globaalisti, mutta eivät kaikkialla samalla tavalla ja samassa tahdissa.
Paikalliset ja alueelliset rakenteet, kehityskaaret ja äkilliset muutokset ovat usein reaktioita kansainvälisiin tapahtumiin. Se, mikä näyttää maaseutupolitiikalta ja maaseudun kehittämiseltä, voikin olla pohjimmiltaan ulko-, turvallisuus- tai ulkomaankauppapoliittisten vaikutteiden motivoimaa. Tapahtumat naapurimaissa tai jopa maailman toisella puolella vaikuttavat maaseudun asukkaisiin, yrityksiin, kulttuuriin ja valtiolliseen ohjaukseen. Sotilaallisten jännitteiden kasvaminen maailmanjärjestelmän tasolla näkyy vaikutuksina myös suomalaisella maaseudulla, esimerkiksi juuri nyt itärajan sulkeuduttua ja kaupankäynnin tyrehdyttyä.
Kansainväliset suhdanteet ja kiinnittyminen kansainväliseen vaihtoon vaikuttavat työhön ja toimeentuloon syrjäisilläkin maaseutualueilla. Ne ulottavat vaikutuksensa myös luontoon ja maisemiin. Tästä ovat vahvoja esimerkkejä hyvässä ja pahassa niin metsä- ja kaivosteollisuus kuin vaikkapa neuvostokaupan aikainen tevanake-teollisuus.
Maailmanpolitiikka vaikuttaa myös ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen alueiden välillä, ja toisin päin: liikkuvuus synnyttää ilmiöitä, jotka vaikuttavat kansainväliseen politiikkaan.
Työryhmä kokoaa kansainvälisen politiikan, liikkuvuuden ja alueiden ajallisuuden päivien yleisen teeman kehyksessä (maaseutu kriisien maailmassa). Tarkastelu voi olla myös globaali – tällöin jonkinlainen vertailu Suomea lähellä oleviin ilmiöihin, tapahtumiin tai alueisiin olisi suotavaa. Etusijalla ovat alkuperäislähteisiin nojaavat esitelmät, mutta pois ei suljeta myöskään kirjallisuuteen pohjautuvia tai heuristisia puheenvuoroja.
Työryhmä toteutetaan yhteistyössä Kansainvälisen aluehistorian järjestön (International Society for Regional History, ISRH, https://isrh.org/) kanssa.
Työryhmän vetäjät
Sulevi Riukulehto, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, sulevi.riukulehto@helsinki.fi
Aapo Jumppanen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, aapo.jumppanen@helsinki.fi
Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen yksikkö, marmat@utu.fi
Toni Ahvenainen, Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen yksikkö, toni.ahvenainen@migrationinstitute.fi
Työryhmäsessio I, ke 15.00–16.30:
Sandels kabinetti (16 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen aulasta
Ryssävihan pitkä varjo Kuortaneella
Sulevi Riukulehto, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, sulevi.riukulehto@helsinki.fi
Ukrainalaiset pakolaisia hyväksyvässä maakunnassa
Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen yksikkö, markku.mattila@migrationinstitute.fi
Toni Ahvenainen, Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen yksikkö
Ähtärin pandat – Maailmanpolitiikka maaseudulla?
Aapo Jumppanen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, aapo.jumppanen@helsinki.fi
Maaseutukunta ja hallinta – kunnan strategiatyö ja hanketoiminta maaseutualueiden kehittämisessä
Ella Mustakangas, Tampereen yliopisto, ella.mustakangas@tuni.fi
8 Paikallisista reiluista ruokajärjestelmistä maaseudun vahvuus
Maaseudun merkitystä ei voi väheksyä muutosten ja kriisien äärellä. Maaseudulla on keskeinen rooli ruoantuotannossa, ja sitä kautta omavaraisuuden ja huoltovarmuuden ylläpitäjänä. Lisäksi maaseudulla toimivat yritykset ovat merkittävä työllistäjä maaseudulla, ja niiden vaikutukset maaseudun elinvoimaan ulottuvat myös paljon maataloutta laajemmalle. Ruokaturvaa lisäävät paikallisuuteen perustuvat hajautetut toimintatavat liittyen koko ruokajärjestelmään. Vaihtoehtoiset ruokajärjestelmät ja uudenlaiset toimintamallit luovat mahdollisuuksia kestävyyteen perustuvalle toiminnalle ruoantuotannosta jalostuksen ja jakelutoiminnan kautta kuluttajille saakka.
Muutos kohti kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa ruokajärjestelmää vaatii paitsi muutoksia toimintamalleihin ja reiluun kustannusten jakoon, myös uudenlaista ja tiiviimpää yhteistyötä pellolta pöytään. Ruoantuotannon tulisi olla reilumpaa sekä tuottajia että luontoa kohtaan. Ruokajärjestelmämme tarvitsee erityyppisiä ja monimuotoisia tiloja, siis tilojen diversiteettiä, mikä osaltaan tukee luonnon ja myös viljelykasvien monimuotoisuutta. Paikalliset ja lyhyet toimitusketjut mahdollistavat tuottajien ja kuluttajien kohtaamisen, jolloin dialogin kautta rakentuu uudenlaista ymmärrystä ja arvostusta. Yhteistyön edistämisessä myös ruoka-alaan liittyvällä kehittämistoiminnalla ja verkostoitumisella on tärkeä rooli, ja siihen kannustaa esimerkiksi EU:n klusterityö.
Ryhmään toivotaan esityksiä, jotka käsittelevät ruokajärjestelmiin tai ruokaketjuihin liittyviä haasteita ja ratkaisuja eri näkökulmista huomioiden maaseutu toimintaympäristönä. Esitykset voivat liittyä esimerkiksi ruoantuotantoon tai -jalostukseen, lyhyisiin ketjuihin, ruokakulttuuriin, ruokayrittäjyyteen, toimijoiden väliseen yhteistyöhön tai tuottajien ja kuluttajien vuoropuheluun.
Työryhmän vetäjät:
Päivi Töyli, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, paivi.toyli@helsinki.fi
Anne Rintamäki, Turun yliopisto, anne.rintamaki@utu.fi
Kati Partanen, Savonia-ammattikorkeakoulu
Työryhmäsessio I, ke 15.00–16.30
Studio/liikuntasali (50 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen aulasta
Maataloustuottajat luonnon monimuotoisuuden vaalijoina
Irene Kuhmonen, Jyväskylän yliopisto, irene.a.kuhmonen@jyu.fi
Sirpa Kortelainen, Jyväskylän yliopisto
Suomalaisten viljelijöiden ja maatalousneuvojien käsityksiä maatalousympäristöjen monimuotoisuudesta
Tiia Kolari, Helsingin yliopisto Ruralia-Instituutti, tiia.kolari@helsinki.fi
Traci Birge, Helsingin yliopisto Ruralia-Instituutti
Toni Ryynänen, Helsingin yliopisto Ruralia-Instituutti
Ruokayrittäjyys REKOssa – liiketaloudellisia ja muita merkityksiä
Nina Grönqvist, Helsingin yliopisto, nina.gronqvist@helsinki.fi
Kestävää ja resilienttiä lammastaloutta tavoitteellisen laadunvarmistusohjelman avulla
Johanna Rautiainen, Lammasmaailma Oy, johanna@lammasmaailma.fi
Työryhmäsessio II, ke 16.40–18.10
Studio/liikuntasali (50 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen aulasta
Institutionaaliset yrittäjät muutosagentteina – tapaustutkimus instituutionaalisesta muutoksesta kunnan ruokapalveluissa
Heini Salonen, Helsingin yliopisto, heini.a.salonen@helsinki.fi
Milla Suomalainen, Helsingin yliopisto
Jarkko Pyysiäinen, Helsingin yliopisto
Alueen elinvoiman edistäjänä lähiruokahankinnat
Ilona Myllyoja, Turun yliopisto, ilmmyl@utu.fi
Päivi Töyli, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Susanna Kujala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Outi Hakala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Johtajafoorumin verkostoyhteistyö heimouttaa Etelä-Pohjanmaalla
Hannele Suvanto, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, hannele.suvanto@helsinki.fi
9 Suomalaisen eläintuotannon oikeuttamisen ja haastamisen narratiivit kestävyysmurroksessa
Suomalainen elintarviketuotanto perustuu pitkälti tuotantoeläimistä saataviin tuotteisiin, erityisesti maitoon ja lihaan. Tällä hetkellä ruuantuotantoon kohdistuu kuitenkin monenlaisia haasteita ja murrospaineita. Tutkimukset osoittavat, että ravitsemuksellisesti terveellisempi ja ympäristön kannalta kestävämpi ruuantuotanto edellyttäisi eläinperäisten tuotteiden merkittävää vähentämistä ruokavaliossa. Eläinperäisen ruuan tuotantoon ja tuotantoeläinten kohteluun kohdistuu kasvavaa kritiikkiä myös eettisistä syistä. Tämän lisäksi monet maatilat ovat taloudellisissa vaikeuksissa tuottajahintojen laskiessa ja tuotantokulujen kasvaessa. Ratkaisuksi tarjotaan usein lisääntyvää tehostamista ja tuotantopanosten kasvattamista. Tilojen määrä vähenee nopealla tahdilla samalla kun maanviljelijät kokevat tulevansa syyllistetyiksi julkisissa keskusteluissa maatalouden ilmastopäästöistä, luontovaikutuksista ja eläinten hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä. Koska ruuan alkutuotanto tapahtuu suurimmaksi osaksi maaseudulla, ruuantuotannon muutoksilla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia maaseutuun ja maatalouteen.
Kutsumme työryhmään esityksiä, jotka pohtivat, miten suomalaista eläintuotantoa kehystetään ja oikeutetaan, mutta toisaalta myös haastetaan, moninaisten murrospaineiden ja kriisien keskellä. Millaisilla diskursseilla ja narratiiveilla nykyisen tuotantomuodon ja tuotannon nykyisen mittakaavan säilyttämistä perustellaan, millaisilla taas kyseenalaistetaan? Millaisia vaikutuksia eri muutosskenaarioilla voisi olla maatalouteen ja maaseutuun? Toivotamme työryhmään tervetulleeksi niin teoreettiset kuin empiirisetkin esitykset eri tieteenaloilta.
Työryhmän vetäjät:
Taija Kaarlenkaski, Itä-Suomen yliopisto, taija.kaarlenkaski@uef.fi
Annika Lonkila, Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän yliopisto, annika.lonkila@syke.fi
Työryhmäsessio II, ke 16.40–18.10
Sandels kabinetti (16 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen aulasta
Sustainable niche for farmed animals in food systems: deep leverage points for change
Iryna Herzon, Dep. of Agricultural Sciences, University of Helsinki, iryna.herzon@helsinki.fi
Food system paradigms: leverages for change?
Annika Lonkila, University of Jyväskylä, Finnish Environment Institut, annika.lonkila@syke.fi (esitys on suomeksi)
Kehystämisen voima: Kiista lihan kulutuksen vähentämisestä ja Ilmastoruokaohjelman kaatuminen
Tanja Niemi, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, tanja.e.niemi@jyu.fi
Työryhmäsessio III to 8.30-10.00
Kirjastokabinetti (24 hlöä), päärakennuksen
toinen kerros
Miten tuotantotavan muutos vaikuttaa eläinten kanssa viestimiseen?
Anni Jääskeläinen, Helsingin yliopisto, anni.m.jaaskelainen@helsinki.fi
Onnellisia lehmiä vai yksinäisiä koneita? Maidontuotannon oikeutus ja kritiikki sosiaalisessa mediassa
Taija Kaarlenkaski, Itä-Suomen yliopisto, taija.kaarlenkaski@uef.fi
Sonja Mutanen, Itä-Suomen yliopisto
10 Utopiaa vai aitoja ratkaisuja – millaisia näkymättömiä mahdollisuuksia maaseudun tulevaisuudelle on?
Vielä sata vuotta sitten emme nähneet kaupungistumisen, älypuhelinten ja etäyhteyksien tulevan. Ne olivat silloin näkymättömissä, mutta nyt ne ovat arkipäivää, jonka olemme luoneet. Tulevaisuuden tarkasteleminen vielä näkymättömien mahdollisuuksien valossa on keskeistä, sillä rajussa muutoksessa olevassa maailmassa vääjäämätön huono lopputulos voi vaikuttaa todennäköiseltä. Kuitenkin olemme saaneet kestävyysmurroksessa jo paljon hyvää aikaan ja tulevaisuus on vielä tekemättä. Usein ajatteluamme rajoittaa kykymme nähdä tulevaisuuteen vain historiaa peilaten. Entä, jos historia ei toistakaan itseään, millaisia yhteiskuntamme ja planeettamme kannalta elintärkeitä ratkaisuja maaseudulla voidaan kehittää tulevaisuudessa? Millaisia maatiloja meillä on tulevaisuudessa ja millaisin keinoin uudistavissa ja elinvoimaisissa yhteisöissä voitaisiin tuottaa julkiset palvelut koulutuksesta terveydenhuoltoon? Elävän tulevaisuudenkuvan maalaaminen maaseudulle on elintärkeää sille, millainen tulevaisuus Suomen maaseudulle tehdään.
Utopiaa vai aitoja ratkaisuja – millaisia näkymättömiä mahdollisuuksia maaseudun tulevaisuudelle on? – työryhmä kutsuu kaikkia perinteiset ajattelun rajat ylittävästä tulevaisuuden tekemisestä kiinnostuneet tutkijat mukaan. Esitysten teemoja ei ole rajoitettu, kuten ei ajatteluakaan, mutta niiden tulisi olla myönteisiä tulevaisuuden ratkaisuja ja mahdollisuuksia maaseudulle maalaavia.
Työryhmän vetäjä:
Soja Sädeharju, Itä-Suomen yliopisto, projektitutkija SISU STN -tutkimushanke, soja.sadeharju@uef.fi
Sessio III, to 8.30–10.00
Runni kabinetti (42 hlöä), sisäänkäynti
päärakennuksen ravintolasta
Epäjatkuvuus (maaseudun) tulevaisuuksien ennakoinnin haasteena
Tuomas Kuhmonen, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, tuomas.kuhmonen@utu.fi
Maaseutumatkailun ja -asumisen rajamailla: maaseudun elinvoimaisuutta tukevia matkailuilmiöitä
Rositsa Röntynen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, rositsa.rontynen@jamk.fi
Saila Valkeaniemi, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Puustoinen maatalous maaseudun mahdollisuutena yhteiskunnan kestävyyssiirtymässä
Tanja Kähkönen, Euroopan metsäinstituutti, tanja.kahkonen@efi.int
Solaria Anzilotti, Università degli Studi di Firenze
Mercedes Caron, Euroopan metsäinstituutti
Michael den Herder, Euroopan metsäinstituutti
Onko uudistavalla viljelyllä ja intuitiolla rooli tulevaisuuden uudistavien yhteisöjen luomisessa ja ylläpitämisessä?
Soja Sädeharju, Itä-Suomen yliopisto, soja.sadeharju@uef.fi
Teema
Vuoden 2024 maaseutututkijatapaaminen järjestetään teemalla ”Maaseutu kriisien maailmassa”.
Elämme muuttuvassa ja epävarmassa ajassa. Koronapandemia ja sitä seurannut Ukrainan sota ovat horjuttaneet turvallisuuden tunnetta ja ruokkineet yhteiskunnallista ja globaalia epävarmuutta ja kriisitietoisuutta. Myös ilmastonmuutos luo uudenlaisia uhkakuvia. Maaseudun asukkaiden ja yrittäjien arkeen nämä ovat heijastuneet muun muassa energian hintojen nousuna ja maataloustuotannon tiukentuvina ympäristövaatimuksina. Itärajan sulkeminen on heikentänyt aluetaloudellisia kehitysnäkymiä erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Hyvinvointialueilla kaavaillut leikkaukset tulevat puolestaan näkymään konkreettisella tavalla maaseudun asukkaiden arjessa. Yksityisten palvelujen väheneminen on myös todellisuutta monin paikoin. Huoltosuhdetta heikentää ikääntyvä väestö, eikä maahanmuuttokaan näyttäisi merkittävästi korjaavan tilannetta.
Samalla kun monet kriiseistä heijastuvat juuri maaseutuun, huudetaan kriisien keskellä olevaa maaseutua myös apuun. Korona-aikana havahduttiin maaseudun hajanaisemman yhdyskunta- ja tuotantorakenteen etuihin. Maaseudulla tapahtuva ruoantuotanto ylläpitää ruokaturvaa, huoltovarmuutta ja omavaraisuutta. Myös turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta maaseutu on noussut tärkeäksi keskustelun aiheeksi, niin maaseutualueiden asuttuna pitämisen kuin varautumisen kannalta. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa maaseutu on niin ikään avainasemassa – tuuli- ja aurinkopuistot nousevat maaseudulle tuottamaan uusiutuvaa energiaa pääosin kaupunkien ja teollisuuden kasvaviin tarpeisiin.
Maaseudun asema vallitsevien yhteiskunnallisten muutosten ja kriisien ratkaisemisessa ja niihin varautumisessa on keskeinen, mutta samalla vaikea. Maaseutuun kohdistuu ristiriitaisia ja tiukentuvia odotuksia, joihin vastaaminen ei ole helppoa. Maailmanpolitiikan ja talouden myllerryksien heijastuminen suomalaiselle maaseudulle ei ole kuitenkaan uusi ilmiö. Maaseutu on aina ollut kytköksissä yleismaailmallisiin virtauksiin muinaisesta turkiskaupasta teolliseen vallankumoukseen, maailmansotiin ja Euroopan unioniin.
Vuoden 2024 Maaseutututkijatapaamiseen toivomme ehdotuksia työryhmistä, joissa pohditaan yhtäältä sitä, millaisia kriittisiä muutossuuntia maaseutuun on viime vuosina kohdistunut ja kohdistumassa, ja millaisia ovat näiden vaikutukset niin maaseudun asukkaiden arkeen, yhteisölliseen toimintaan kuin talouden näkymiin. Toisaalta toivomme ehdotuksia myös ryhmistä, joissa käsitellään maaseudun roolia kriisien ratkaisijana ja joissa pureudutaan myös maaseudun kansainvälisiin, poliittisiin ja taloudellisiin kytköksiin. On hyvä muistaa, että maaseutu on tarjonnut aiemminkin ratkaisuja niin suomalaisen yhteiskunnan sisäisten kuin ulkoisten haasteiden edessä.
LIITY JÄSENEKSI!
Yhdistys edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta, osallistuu maaseutupoliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja on mukana maaseudun kehittämistyössä.
Yhdistys on kaikille avoin. Tervetuloa mukaan toimintaan!