yhdistyksen säännöt

Säännöt pdf-tiedostona >>>

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Maaseudun uusi aika ry., ruotsiksi Den nya landsbygden rf. ja englanniksi The Finnish Society for Rural Research and Development. Yhdistyksen kotipaikka on Ilomantsin kunta.

2. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja toimintamuodot

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää maaseutututkimusta, tutkijoiden ja kehittäjien vuorovaikutusta ja siten tukea maaseudun kehittämistä osana suomalaista yhteiskuntaa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1.  järjestää esitelmiä, konferensseja, seminaareja ja juhlia sekä tarkoitukseensa liittyvää koulutus- ja tiedotustoimintaa
2. suunnittelee ja tekee maaseutututkimusta
3. tekee maaseutupolitiikkaan ja maaseudun kehittämiseen liittyviä aloitteita
4. julkaisee Maaseudun uusi aika -lehteä sekä harjoittaa tarkoitukseensa liittyvää muuta julkaisutoimintaa
5. osallistuu maaseudun kehittämistä ja maaseutupolitiikkaa koskevaan yhteistyöhön ja yhteiskunnalliseen keskusteluun
6. on yhteydessä ulkomaisiin maaseutututkijoihin ja maaseudun kehittäjiin
7. on yhteistoiminnassa sekä tieteellisten että maaseudun kehittämiseen liittyvien muiden yhdistysten kanssa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan raha-avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia hankittuaan asianmukaisen luvan. Yhdistys voi omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

3. Yhdistyksen jäsenet

Varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä henkilö tai yhteisöjäseneksi oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Hallitus voi anomuksesta hyväksyä henkilön opiskelijajäseneksi. Opiskelijajäsen on velvollinen eroamaan opintojen päätyttyä. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Hallitus pitää yhdistyksen jäsenistä lainmukaista jäsenluetteloa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Jäsenmaksut

Yhdistyksen syyskokous päättää varsinaisilta jäseniltä, yhteisöjäseniltä ja opiskelijajäseniltä perittävistä vuotuisista jäsenmaksuista kultakin jäsenryhmältä erikseen. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

6. Yhdistyksen hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja vähintään neljä mutta enintään kuusi muuta varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Yhdistyksen syyskokous valitsee puheenjohtajan kolmeksi vuodeksi ja hallituksen jäsenet ja varajäsenet vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan estyneenä ollessa puheenjohtajan tehtävät. Sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuolelta. Hallitus valitsee ehdolla olevista henkilöistä Maaseudun uusi aika -lehden päätoimittajan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus voi kokoontua myös puhelimitse, videoneuvottelulaitteiden avulla tai muita tietoverkkojen välineitä käyttäen, kunhan on varmistettu, että kaikilla hallituksen jäsenillä on siihen mahdollisuus. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Myös varajäsenet kutsutaan hallituksen kokouksiin. Varsinaisen jäsenen ollessa paikalla hänen henkilökohtaisella varajäsenellään on läsnäolo- ja puheoikeus mutta ei äänioikeutta.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi määrätä nimenkirjoitusoikeuden myös muille henkilöille siten, että kirjoittavat yhdistyksen nimen yksin.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.
Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-huhtikuussa ja syyskokous elo-marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokoukset voidaan pitää myös muulla paikkakunnalla kuin sen kotikunnassa.
Yhdistyksen kokouksissa varsinaisilla-, yhteisö-, opiskelija- ja kunniajäsenillä on kullakin yksi ääni.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai ilmoituksella Maaseudun uusi aika -lehdessä.

11. Yhdistyksen varsinaiset kokoukset

KEVÄTKOKOUKSEN (tammi-huhtikuussa) asiat:

1. kokouksen avaus

2. kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien (2) ja ääntenlaskijoiden (2) valinta

3. kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

4. kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen

5. esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

SYYSKOKOUKSEN asiat (elo-marraskuussa):

1. kokouksen avaus

2. kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien (2) ja ääntenlaskijoiden (2) valinta

3. kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

4. kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen

5. keskustellaan toimintasuunnitelmasta

6. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä varsinaisten jäsenten, yhteisöjäsenten ja opiskelijajäsenten jäsenmaksujen suuruus seuraavalle kalenterivuodelle

7. valitaan joka kolmas vuosi hallituksen puheenjohtaja kolmen kalenterivuoden mittaiseksi toimikaudeksi

8. valitaan hallituksen muut jäsenet ja varajäsenet seuraavan kalenterivuoden mittaiseksi toimikaudeksi

9. valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja

10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa yhdistyksen varat käytetään yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen siten, kun purkamisesta päättävä kokous on määrännyt. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi sen varat käytetään samaan tarkoitukseen.