/ Ajankohtaista / Kirjoittaja

Maaseutututkijatapaamisen abstraktihaku on auki

Vuoden 2023 maaseutututkijatapaaminen järjestetään Salon Lehmirannan lomakeskuksessa ke 30. – to 31.8.2023 teemalla ”Yhdenvertainen maaseutu”.

Tapaamisen pääpuhujista on varmistunut kolme:

  • Professori Sami Moisio, Helsingin yliopisto: Alueellisen erivertaisuuden monet ulottuvuudet.
  • Akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti, Jyväskylän yliopisto: Monta polkua aikuisuuteen. Harvaanasuttujen maaseutualueiden nuoret lähtemisen ja jäämisen ristipaineissa.
  • Vs. aluekehitysjohtaja Heikki Sirviö, Pohjois-Savon liitto: Tuottava maaseutu maailmantalouden murroksessa?

Tapaamiseen suunnitellaan myös tutkijapaneelin keskustelu sekä illallinen, ohjelmaa ja energinen pop-rock-bändi The Kuka.

Tutkimustulosten ja kehittämiskokemusten jakamiseksi on perustettu yksitoista työryhmää. Työryhmät pureutuvat tapaamisen teemaan monipuolisesti eri näkökulmista (työryhmien tarkemmat esittelyt alempana tällä sivulla):

  1. Julkiset rahavirrat ja (maaseutu)politiikka alueiden yhdenvertaisuuden rakentajina
  2. Kohti kestävämpää maaseutualueiden liikennettä
  3. Koulut ja koulutus maaseudulla
  4. Maaseudun asema kuntien muutoksessa
  5. Maaseudun muutosten yhteydet aluetalouksiin
  6. Maaseutu yrittäjyyden kehittämisympäristönä
  7. Mitä väliä sillä on, miten savu tietää? Etnografiaa maaseudulla ja sen laitamilla
  8. Monipaikkainen asuminen
  9. Oikeudenmukainen luonnonvarojen käyttö maaseuduilla – realismia vai utopiaa?
  10. Yhdenvertainen demokratia? Maaseudun kansalaistoiminta ja osallisuus
  11. Avoin työryhmä

Työryhmiin ilmoittaudutaan lähettämällä esitystiivistelmä (abstrakti). Lomakkeessa pyydetään valitsemaan työryhmä, johon esityksesi haluat jättää. Tarvittaessa järjestäjillä on oikeus vaihtaa työryhmää, mutta asiasta ollaan etukäteen yhteydessä esityksen jättäneeseen.

Esitystiivistelmä sisältää johdannon, teoreettisen lähestymistavan, tutkimusmenetelmän kuvauksen, keskeiset tulokset sekä johtopäätökset. Kehittämistoimintaan liittyvissä esityksissä sovelletaan edellä mainittua jaottelua (tausta, tarve, tavoitteet sekä tulokset). Sisällön pituus on 1600 – 2100 merkkiä.

Esitystiivistelmään ei sisällytetä lähteitä ja se tulee laatia sujuvaan tekstimuotoon ilman taulukoita tai luettelointia. Tiivistelmä kirjoitetaan sillä kielellä, jolla se esitetään tapaamisessa (suomi, ruotsi tai englanti).

Työryhmiin voi jättää esityksiä 9.6.2023 asti. Täytä lomake tästä!

Muistathan myös ilmoittautua erikseen varsinaiseen tutkijatapaamiseen!

Työryhmät:

Työryhmä 1. Julkiset rahavirrat ja (maaseutu)politiikka alueiden yhdenvertaisuuden rakentajina

Kysymme tässä työryhmässä, miten julkiset rahavirrat ja politiikkatoimenpiteet rakentavat alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä, ja miten ne vahvistavat alueiden yhdenvertaisuutta tai kohdentuvat kaupunki-maaseutu ulottuvuudella. Olemme myös kiinnostuneita politiikkatoimenpiteiden kohdentumisesta ja osuvuudesta ominaisuuksiltaan erilaisille alueille sekä näitä koskevista tarkasteluista ja menetelmällisistä sovelluksista ja tutkimusasetelmista. Työryhmään toivotaan myös näkemyksiä siitä, millaista aluetietoa tarvitaan päätöksentekoon ja politiikkatoimenpiteiden kohdentamiseen alueille.

Julkiset rahavirrat ja politiikkatoimenpiteet ovat olennaisia alueiden kehityksessä ja yhdenvertaisten kehitysedellytyksien rakentamisessa. Niiden kautta myös vaikutetaan siihen, mitkä alueet voivat Suomessa menestyä ja minne rakentuu kilpailukykyä taloudellisen toimeliaisuuden uudistuessa. Näitä koskevaan tutkimukseen kohdistuukin suuria odotuksia, sillä yhteiskunnan muuttuminen haastaa julkisten rahavirtojen ja politiikkatoimenpiteiden olemassaoloa, mutta myös niiden kohdentamista erilaisille alueille. Tiedolle on kysyntää myös siksi, että aluesokeus ja usko keskuksien leviämisvaikutuksiin on tutkimuksissa liitetty maaseutualueiden kehittämiseen ja kehitykseen.

Kutsumme työryhmään aluekehittäjiä, tutkijoita päätöksenteon valmistelijoita ja päätöksentekijöitä keskustelemaan alueiden yhdenvertaisista kehitysedellytyksistä ja tähän liittyvistä tietotarpeista. Keskustelupaperit, tapauskuvaukset, tutkimusasetelmasuunnitelmat ja uudet analyysimenetelmät tai sovellutukset ovat tervetulleita mm. seuraavista teemoista:

  • Julkisten rahavirtojen jakautuminen Suomessa
  • Politiikkatoimenpiteiden yhdenvertaisuus
  • Aluesokeaa, paikkaperustaista vai -sensitiivistä aluekehittämistä
  • Big data ja tiedonlouhinnan menetelmät politiikan toimenpiteiden tutkimuksessa
  • Politiikkatoimenpiteiden muotoilun tietotarpeet
  • Julkisten hankintojen merkitys maaseudulla

Työryhmän vetäjät:

  • Hilkka Vihinen, Maaseutu, maankäyttö ja luonnonvarojen hallinta, Luonnonvarakeskus
  • Olli Lehtonen, Historia- ja maantieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto

Työryhmä 2: Kohti kestävämpää maaseutualueiden liikennettä

Olipa yhteiskunnallinen kehityskulku mikä tahansa, ihmisten ja tavaroiden pitää liikkua. Yksilöille liikkuminen mahdollistaa arjen sujuvuuden ja osallistumisen yhteiskuntaan, kuten käymisen töissä, koulussa, kaupassa, terveydenhuollossa ja harrastuksissa. Alueet tavoittelevat hyvää liikenteellistä saavutettavuutta, jotta asumisen ja yrittäjyyden edellytykset säilyvät. Siten liikenteessä on kyse yksilöiden ja alueiden yhdenvertaisuudesta.

Liikenteen kehittämisen voimakkaita vaikuttimia ovat tällä hetkellä muun muassa päästöleikkaustavoitteet, julkisen sektorin taloustilanne sekä yhteiskunnan digitalisoituminen. Liikenne muuttuu väestön vanhetessa, monipaikkaistuessa, etätyömahdollisuuksien kasvaessa, palvelurakenteiden muuttuessa sekä korona-pandemian heijastuttua voimakkaasti erityisesti henkilöliikennepalveluita tarjoavien yritysten toimintaan. Toisaalta vuonna 2022 toteutui polttoaineiden voimakas hinnannousu sekä myöhemmin samana vuonna voimakas yleinen inflaatio, jolle ei näkyvissä selkeää loppua. Inflaatio on nostanut keskusteluun liikenneköyhyyden. Liikenneköyhyyttä on ollut aiemminkin, ja suomalaisessa yhteiskunnassa on käytössä monenlaisia keinoja sen vähentämiseksi. Polttoaineiden hinnannousu ja inflaatio konkretisoivat laajasti sen, kuinka keskeinen tekijä henkilöautoriippuvuus on maaseutualueiden toimijoille.

Mitä todellisia keinoja on liikkumis- ja kuljetusolosuhteiden kehittämiseen maaseutualueilla ja siten yksilöiden ja alueiden yhdenvertaisuuden lisäämiseen? Miten maaseudun eri liikennepalveluita saadaan järjestettyä kohti paremmin toimivaa kokonaisuutta? Miten liikenteen päästöleikkaustavoitteet vaikuttavat maaseutualueilla? Tähän työryhmään ovat tervetulleita tutkimus- tai kehittämishankkeet, jotka ovat käsitelleet tai sivunneet maaseudun liikennettä kokonaisuutena tai joltain sen osa-alueelta. Liikenteen kestävyyttä voi tarkastella sosiaalisesta, taloudellisesta, kulttuurisesta tai ekologisesta näkökulmasta.

  • Projektipäällikkö Heli Siirilä, Vaasan yliopiston InnoLab ja maaseutupolitiikan TUUMA-verkosto heli.siirila(a)uwasa.fi

Työryhmä 3: Koulut ja koulutus maaseudulla

Koulun ja koulutuksen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa on tärkeä ja tiedostettu. Peruskoulun tärkeänä tehtävänä on taata koulutus kaikille maassa asuville oppivelvollisuusikäisille lapsille ja nuorille asuinpaikasta riippumatta. Huolimatta yhtenäisestä tavoitteestaan koulut ovat aina sidoksissa paikkaan ja yhteisöön, jossa koulu toimii. Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa on keskitytty erityisesti koulujen ja kaupunkien suhteeseen. Sen sijaan vähemmälle tarkastelulle ovat jääneet maaseudulla sijaitsevat koulut ja niiden suhde yhteisöönsä.

Koulut ja koulutus maaseudulla -teemaryhmä kutsuu kaikkia maaseudun koulutuksesta kiinnostuneita tutkijoita keskustelemaan aiheen ajankohtaisista kysymyksistä.

Esityksesi voi koskea joitain alla olevista teemoista (mutta ei tarvitse rajoittua niihin):

  • Koulutus ja (alue)politiikka
  • Maaseudun kouluverkoston kehitys
  • Koulutuksen saavutettavuus maaseudulla
  • Peruskoulun jälkeinen koulutus maaseudulla
  • Koulukokemukset maaseudun kouluissa
  • Maaseudun koulut historiallisena ilmiönä
  • Koulu(tus)tutkimuksen metodologiset kysymykset maaseutukontekstissa
  • Koulu(tus)tutkimuksen teoreettisia lähtökohtia maaseutukontekstissa

Työryhmän vetäjät:

  • Suvi Jokila (Tutkijatohtori, Kasvatustieteiden tiedekunta, Turun yliopisto),
  • Alina Kuusisto (Tutkijatohtori, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto),
  • Pirjo Pöllänen (Yliopistotutkija, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto)

Työryhmä 4: Maaseudun asema kuntien muutoksessa

Kunnilla ja maaseuduilla on historiallinen kehityksen kohtalonyhteys: kunnissa tapahtuvat muutokset heijastuvat myös maaseutuihin ja päinvastoin. Tällä hetkellä kunnat ovat kahden dramaattisen muutoksen keskellä, joiden vaikutukset ulottuvat laajalle yhteiskuntaan vaikuttaen myös alueellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Kestävyysmuutoksen edellyttämä siirtyminen kohti sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestäviä tavoitteita vaatii perinpohjaisia ja radikaalejakin yhteiskunnallisia muutoksia. Samanaikaisesti käynnissä oleva hallinnollinen rakennemuutos, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus, vaikuttaa merkittävästi kuntien toimintaan ja talouteen haastaen kuntia hahmottamaan tehtävänsä ja roolinsa uudelleen. Kuntien toimintaympäristöissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat väistämättä myös kuntien toimintatapoihin ja niiden toimijasuhteisiin erityisesti maaseudun pienissä kunnissa.

Miten kunnat ja erityisesti maaseutumaiset kunnat selviävät näistä muutoksista? Mikä on maaseudun asema kuntien tulevaisuusstrategioissa? Miten voidaan huolehtia siitä, etteivät kestävyysmuutoksen edellyttämät toimenpiteet tai hallinnollisen rakennemuutoksen seurausvaikutukset lisää eriarvoisuutta tai kohdistu epäoikeudenmukaisesti tiettyihin ihmisryhmiin tai alueisiin? Millaisia politiikka- ja kehittämistoimia tarvitaan kestävän ja samalla oikeudenmukaisen kuntatulevaisuuden luomiseksi? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia nämä muutokset tarjoavat maaseutumaisille alueille?

Työryhmään toivotaan esityksiä, jotka käsittelevät kuntien aseman, tehtävien, merkityksen ja toimijasuhteiden muutoksia sekä niihin liittyviä ratkaisuja ja politiikkalinjauksia. Esitysten lähtökohtana voivat olla päättyneet tai käynnissä olevat tutkimus- ja kehittämishankkeet tai tutkijoiden ja kehittäjätoimijoiden vapaamuotoiset puheenvuorot.

Työryhmän vetäjät:

  • Torsti Hyyryläinen, tutkimusjohtaja, Ruralia-instituutin varajohtaja, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, torsti.hyyrylainen@helsinki.fi
  • Annamari Kiviaho, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, annamari.e.kiviaho@helsinki.fi
  • Katja Rinne-Koski, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, katja.rinne-koski@helsinki.fi

Työryhmä 5: Maaseudun muutosten yhteydet aluetalouksiin

Maaseutualueiden toimintaympäristöissä tapahtuu erilaisia muutoksia muun muassa kestävyyssiirtymän, väestömuutosten ja lisääntyvän monipaikkaisuuden myötä. Tällaiset muutokset vaikuttavat myös aluetalouksiin. Niin pienemmillä kuin suuremmillakin muutoksilla ja niin paikallisilla kuin kansainvälisilläkin ilmiöillä voi olla merkittäviä vaikutuksia maaseutualueiden talouksiin ja työllisyystilanteisiin. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa myös muualla taloudessa ilmenevät muutokset välittyvätkin talouden verkostojen kautta maaseutualueiden talouksiin. Muutosten vaikutukset eivät kuitenkaan välttämättä kohdistu alueellisesti yhdenvertaisesti. Tästä syystä erilaiset aluetaloustarkastelut voivat olla tärkeässä roolissa, sillä aluetalouksiin kohdistuvien vaikutusten hahmottaminen tukee etenkin politiikka- ja kehittämistoimien alueellista kohdistamista koskevaa päätöksentekoa.

Työryhmässä käsitellään toimintaympäristöissä tapahtuvien muutosten vaikutuksia aluetalouksiin monista eri näkökulmista ja pohditaan erilaisia kysymyksiä. Millaisia mahdollisuuksia muutokset luovat aluetalouksien näkökulmasta? Edistävätkö tai heikentävätkö muutokset alueellista yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta? Mitkä muutokset aiheuttavat aluetalouksien näkökulmasta haasteita? Miten muutokset heijastuvat esimerkiksi tulonjakoon, toimialojen laajuuteen tai muihin alueisiin? Miten tulevaisuudessa voitaisiin turvata aluetalouksien kestävyys ja parantaa alueiden muutosjoustavuutta?

Työryhmään toivotaan esityksiä, jotka käsittelevät erilaisia alueiden talouksiin ja työllisyystilanteisiin kohdistuvia vaikutuksia. Esitykset voivat käsitellä laaja-alaisesti maaseutualueiden toimintaympäristöissä tapahtuvien tai niihin heijastuvien muutosten vaikutuksia aluetalouksiin tai alueelliseen yhdenvertaisuuteen muun muassa työn ja yrittäjyyden näkökulmasta.

  • Susanna Kujala, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja maaseutupolitiikan TUUMA-verkosto, susanna.kujala@helsinki.fii, +358 50 415 1158
  • Outi Hakala, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja maaseutupolitiikan TUUMA-verkosto, outi.hakala@helsinki.fi, +358 50 3187 933

    Työryhmä 6: Maaseutu yrittäjyyden kehittämisympäristönä

    Maaseutua ja sen elinkeinotoimintaa on historiassa asemoitu monin tavoin. Perinteisesti maaseutu on nähty alkutuotannon ja kylätoiminnan kautta. Tämän päivän ja tulevaisuuden maaseutu on yhä enemmän monimuotoinen asumisen, yrittäjyyden ja vapaa-ajan ympäristö. Uusina vahvistuneita arvoja ovat terveysturvallisuus ja huoltovarmuus.

    Maaseudun elinvoimasta huolehtimiseen liittyy maaseudun yrittäjyyden ja liiketoiminnan näkeminen uusin silmin. Perinteisen alkutuotannon kannattavuuskysymykset ovat yhä enenevissä määrin lisänneet energiatehokkuuden parantamista, työprosessien kehittämistä kannatettavammaksi sekä innovoimaan alkutuotannon rinnalle myös muuta liiketoimintaa. Tällaisia ovat muun muassa luonto- ja elämysmatkailu, maatalouden raaka-aineiden jalostaminen ja luova talous.

    Maaseutua liiketoimintaympäristönä tulee tarkastella yhä enemmän erilaisuuden, erilaisten liiketoimintayhdistelmien ja tietoa hyödyntävänä monimuotoisena liiketoimintana. Monimuotoisuudessa on kyse rajoja rikkovasta ajattelusta, uusista innovaatioista, uudenlaisten toimintakonseptien luomisesta ja hybridiliiketoiminnasta. Tämä edellyttää myös maaseudun tutkimuksen ja kehittämisen olevan monitieteistä ja monialaista.

    Ryhmän haetaan esityksiä, jotka käsittelevät maaseutua yrittäjyyden ympäristöä siihen liittyvine erityispiirteineen, mahdollisuuksineen, uhkakuvineen sekä muutossuuntineen.

    • Emmi Maijanen, LAB-ammattikorkeakoulu
    • Pasi Saukkonen, Spatia/Itä-Suomen yliopisto

    Työryhmä 7: Mitä väliä sillä on, miten savu tietää? Etnografiaa maaseudulla ja sen laitamilla

    Kenttätöissä muurari kertoi, kuinka savu löytää piipusta kolot, joissa viivytellä ennen ulos livahtamista. Tällaisista tilanteista etnografi saattaa löytää itsensä, kun tutkii maaseutua. Mitä kaikkea on maaseudun etnografia? Mitä savu voi etnografille kertoa, entä mitä miettii muurari etnografista? Miten etnografi vaikuttaa uunin alla asuvan hiiren tai savuttavan uunin elämään? Tässä työryhmässä haluamme pohtia sitä, kuka tutkii maaseutua ja miten sekä kuka puhuu maaseudusta ja miksi.

    Tutkijatapaamisen teeman hengessä kysymme myös, minkälaisen painoarvon maaseudun tarinoissa saavat erilaiset elämän muodot, niin ihmiset, eliöt, kasvit kuin kivet? Miten etnografia avaa polkuja erilaisten yhdenvertaisuuksien ymmärtämiselle? Miten ymmärtää yhdenvertaisena asetelma, jossa maaseudun “tutkijat” ovat tekemisessä “tutkittavien” kanssa, tai jossa tutkimus tarkastelee maaseutua vain ihmisten intresseistä käsin? Entä jos kuuntelisimme joskus savuakin?

    Työryhmään ovat tervetulleita esitykset, jotka tekevät maaseudun etnografista kenttätyötä näkyväksi, esittävät tarinoita maaseudun moninaisista ilmiöistä tai pohtivat kenen yhdenvertaisuutta etnografiat edistävät tai estävät. Kannustamme mukaan osallistujia eri tieteenaloilta.

    • Galina Kallio, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto, galina.kallio@helsinki.fi
    • Eeva Uusitalo, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto, eeva.uusitalo@helsinki.fi

    Työryhmä 8: Monipaikkainen asuminen

    Maamme väestörakenteessa yksi merkittävä ryhmä ovat monipaikkaiset eli useammassa kuin yhdessä paikassa asuva väestö. Määrältään merkittävin monipaikkaisen asumisen ryhmä ovat vapaa-ajan asukkaat, joiden rooli korostuu etenkin maaseutualueilla.

    Monipaikkaisuudella on laajoja suoria ja välillisiä vaikutuksia esimerkiksi yhteiskunnan resurssien jakautumiseen, infrastruktuurin ylläpitämiseen ja palveluiden järjestämiseen. Väestön liikkuvuus vaikeuttaa yhteiskunnan resurssien tarpeen hahmottamista ja alueellista kohdentamista. Monipaikkaisuuden kausittaisuus luo haasteita yhteiskunnan palvelujen järjestämiselle, ja monipaikkaisten kuntien palvelut ovatkin vaarassa kuormittua kausiasutuksen sesonkiaikoina. Toisaalta monipaikkaisuus voi parantaa merkittävästi yrittäjyyden mahdollisuuksia maaseudulla.

    Resurssien ja palvelujen järjestämisen näkökulman lisäksi monipaikkaisuudella on laajoja ja vaihtelevia sosiaalisia vaikutuksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kausiväestön ja vakituisen väestön väliset ristiriidat tai vaikutukset alueen sosiaaliseen ja kulttuuriseen elämään. Siten yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumista voi monipaikkaisuuden näkökulmasta tarkastella esimerkiksi alueiden tai väestöryhmien välisenä, tai laajemmin yhteiskunnallisena prosessina.

    Monipaikkaisuus voi siis näyttäytyä sekä yhdenvertaisuutta vaarantavana että sitä vahvistavana tekijänä. Kausiväestön aiheuttama kuormitus voi vaarantaa vakituisen väestön asemaa, ja toisaalta monipaikkaisuus voi lisätä alueiden välistä yhdenvertaisuutta vahvistamalla monipaikkaisen alueen taloutta, kulttuuria ja yhteiskunnallista merkitystä.

    Kutsumme työryhmään aluekehittäjiä, tutkijoita ja muita monipaikkaisuuden kanssa tekemisissä olevia keskustelemaan monipaikkaisesta asumisesta erityisesti maaseudun kontekstissa tai maaseutunäkökulma huomioiden. Työryhmään ovat tervetulleita kaikki monipaikkaisen asumisen teemoja käsittelevät esitykset.

    • Venla Heiskanen, Historia- ja maantieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, venla.heiskanen@uef.fi
    • Olli Voutilainen, Luonnonvarakeskus (Luke), olli.voutilainen@luke.fi

    Työryhmä 9:Oikeudenmukainen luonnonvarojen käyttö maaseuduilla – realismia vai utopiaa?

    Kestävyysmurrokset lisäävät painetta luonnonvarojen käyttöön. Paine kohdistuu etenkin maaseuduille – maaseudut ovat avainasemassa kestävyysmurrosten mahdollistamisessa. Samaan aikaan keskustelu kestävyysmurrosten oikeudenmukaisuudesta ihmisten, sukupolvien, sektoreiden ja alueiden välillä on kiihtynyt. Kokemukset luonnonvarojen hallinnan ja käytön epäoikeudenmukaisuudesta aiheuttavat jännitteitä ja heikentävät kestävyysmurrosten edellytyksiä.

    Työryhmämme tarttuu kysymykseen, millaista on oikeudenmukainen luonnonvarojen hallinta ja käyttö maaseuduilla kestävyysmurrosten aikakaudella? Mitä seurauksia epäoikeudenmukaisella luonnonvarojen käytöllä voi olla? Entä millaisin keinoin oikeudenmukaista luonnonvarojen hallintaa ja käyttöä voidaan edistää? Kenen näkökulmasta oikeudenmukaisuutta tulee tarkastella? Kysymme myös, millainen rooli alueellisella oikeudenmukaisuudella on luonnonvarojen käytössä ja kestävyysmurroksissa?

    Kutsumme työryhmään papereita, jotka edustavat oikeudenmukaisen luonnonvarojen käytön ja maaseutujen tutkimuksen eri näkökulmia ja lähestymistapoja.

    • Työryhmän vetäjät: Johanna Leino, YHYKE-hanke, Itä-Suomen yliopisto, johanna.leino@uef.fi
    • Tuija Mononen, YHYKE-hanke, Itä-Suomen yliopisto, tuija.mononen@uef.fi

    Työryhmä 10: Yhdenvertainen demokratia? Maaseudun kansalaistoiminta ja osallisuus

    Kansalaistoiminta on tärkeä osa toimivaa demokratiaa. Demokratiaan kuuluu kansalaisten oikeus osallistua ja vaikuttaa itseään, omaa elinympäristöä ja koko yhteiskuntaa koskeviin asioihin, sekä aktiivinen toimijuus yhteiskunnassa ja paikallisissa yhteisöissä. Suomessa yhdistysmuotoisella kansalaistoiminnalla on vahva asema ja järjestäytynyt kansalaistoiminta tarjoaa luontevan väylän yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Kolmannen sektorin rinnalla yhteiskunnallista aktivismia tapahtuu enenevässä määrin myös verkostomaisesti toimivan järjestäytymättömän neljännen sektorin muodossa.

    Kansalaisjärjestöt ja yhdistykset eri kansalaisryhmien ja paikallisten yhteisöjen edustajina rakentavat vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan ja julkisen vallan välille. Kansalaistoiminnalla on tärkeä rooli toimia yhteiskunnallisena omanatuntona ja tarvittaessa myös hätäjarruna. Maaseudulla toimivat yhteisöt ja yhdistykset ovat myös tärkeä kumppani kunnille ja hyvinvointialueille niin alueiden elinvoiman kuin asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Kansalaisyhteiskunnan toimijoille luodaan kasvavia odotuksia koskien vapaaehtoistoimintaa, palvelutuotantoa ja yhteiskunnan kestävyyssiirtymää.

    Osallistuvan demokratian kenttä on monimutkaistunut ja murroksessa. Alueiden sosiodemografinen kehitys sekä ihmisten arvojen ja elämäntapojen muutokset haastavat kansalaistoiminnan ja osallistumisen muotoja. Alueiden eriytyvä kehitys heijastuu osallisuuden ja kansalaistoiminnan luonteeseen ja toimintaedellytyksiin erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Työryhmään toivotaan sekä tutkijoiden että kehittäjien esityksiä kansalaistoiminnan ja osallisuuden tilasta ja tulevaisuuden näkymistä erityyppisillä maaseutualueilla sekä konkreettisia käytännön esimerkkejä tutkimuksista ja kehittämisen kentiltä ratkaisumalleista osallistuvan demokratian vahvistamiseksi erityisesti harvaan asutulla maaseudulla.

    Työryhmän vetäjät:

    Työryhmä 11: Avoin työryhmä

    Ilmoittaudu tähän, jos yllä olevat työryhmät eivät sovi aiheellisi tai jos et ole varma, mihin työryhmään haluaisit ilmoittautua.

    Työryhmiin voi jättää esityksiä 9.6.2023 asti. Täytä lomake tästä!

    Muistathan myös ilmoittautua erikseen varsinaiseen tutkijatapaamiseen!

    Scroll to Top