Maaseudun uusi aika -yhdistyksen webinaari MUA-foorumi 2023 järjestettiin 26.10. Osallistujia oli noin 60 ja keskustelu kävi taas vilkkaana. Tarjolla oli tutkittua tietoa julkisista rahavirroista sekä kuntien valmiuksista kehittää maaseutualueita.
Teemu Makkonen (aluetutkimuksen ja talousmaantieteen professori, Itä-Suomen yliopisto) esitteli laajaa tutkimushanketta, jossa selvitettiin valtion rahojen kohdistumista erilaisille alueille.
Mitatusta rahavirrasta kolmasosa kohdistuu Uudenmaan kaupunkialueille. Asukaskohtaiset rahavirrat ovat toki suurimmat harvaan asutulla maaseudulla, mutta muuten ei voi yksioikoisesti sanoa, että muu maa elää Helsingin seudun verovaroilla. Tutkimus on monipuolinen ja sen uskottavuutta lisää ohjausryhmä, joka koostuu lähinnä kaupunkitutkijoista.
Tutkijat nostavat erityisesti esille, että niin sanotut tietointensiiviset rahavirrat (korkeakoulut, innovaatiorahastot jne.) suuntautuvat lähes kokonaan kaupunkeihin.
Keskustelussa Makkoselta kysyttiin tutkimuksen yllätyksistä. Makkonen mainitsi julkisten hankintojen suuri osuus ja pohti, miten pienten maaseutuyritysten osuutta niistä voisi lisätä. Makkonen lupasi myös, että tutkimuksen seuraavissa vaiheissa pohditaan tarkemmin julkisten rahavirtojen oikeudenmukaisuutta kehityksen ja kehitysmahdollisuuksien mukaan.
Ella Mustakankaan (väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto) esitteli tutkimuksiaan kuntien strategioista ja hanketoiminnasta. Maaseutukunnissakaan ei maaseutualueiden kehittäminen koeta kovin keskeiseksi asiaksi. Haastatteluista saa kuvan, että kunnat mieluummin pelaavat varman päälle: keskitytään menestyviin kyliin ja kunnan keskustaajamaan.
Yllättävää oli kuntien aika negatiivinen suhtautuminen hankkeisiin. Yksi haastattelujen teemoista oli juuri hanketyö ja ”projektillistuminen”. Leader-hankkeiden konkreettisuus ja yhteisöllisyyttä tukeva luonne kyllä arvostetaan, mutta muuten hankkeiden koettiin lähinnä vievän aikaa.
Keskustelussa todettiin, että hanketyön vähätteleminen on osoitus siitä, että maaseudun muutosvalmius ehkä on aika huono ainakin virkamiesten keskuudessa.
Arveltiin myös, että satsaaminen vain menestyviin kyliin vähentää kylien tahtoa vahvistaa yhteistyötä kunnan sisällä. Yksi seuraus voi myös olla riutuvat alueet, jotka tulevat kalliiksi myös kunnille.
Webinaarin lopuksi palkittiin Vuoden maaseutugradu, Saga Valtosen ilmastodiskursseihin pureutuva tutkimus. Valtonen myös esitteli tutkimuksen lähtökohtia ja tuloksia.
Tarkemmin maaseutugradusta >>>
Henrik Hausen